Yritin etsiä joskus netistä semmoista näin suomalaisin silmin helppolukuista kirjaa englannin kielellä. Melkein kaikki kirjat mitä silloin lainasin kirjastosta ja yritin alkaa lukemaan, oli niin täynnä kaikenlaisia hienoja sanoja, ettei meinannut päästä kovin montaa lukua eteenpäin ilman turhautumista.
Siitä lähti sitten idea kirjoittaa romaani vähän yksinkertaisemmin englanniksi, aiheena tämmöinen päästä keksitty seikkailutarina Turun terveydenhuollon ympärille. Tietenkin sotkettuna taas vähän tätä omaakin kirjailijan unelmaa sekaan. Sinänsä huvittaa tässä kirjassa se, että kirjoitin sen jo vuosia sitten, mutta sen jälkeen kun tämän kirjan sain valmiiksi, niin sanotaanko näin, että tarinan niin sanotut aihiot kävivät hyvinkin toteen myös oikeassa elämässä.
Palatakseni tähän helppoon englanninkieleen, niin se teksti toteutettiin sillä tavalla, että kirjoitin kirjan ensin suoraan englanniksi, niin hyvin kuin vain suinkin pystyin, mikä tarkoittaa sitä ettei siellä nyt kauhean monimutkaisia ja vaikeita sanoja pitäisi olla. Enemmänkin semmoista tv-sarjoista tuttua ja sieltä myöskin opittua englannin sanastoa.
Sen jälkeen kun teksti oli mielestäni niin hyvää kuin pystyin siitä tekemään, niin tilasin siitä tekstistä oikein kansineen päivineen muutamia paperikopiota ihan oikean kirjan muodossa, ja tarkoitus oli etsiä sen jälkeen käsiini joku joka voisi kirjoittaa sen puhtaaksi loppuun.
Pakkasin matkavaatteet ja kirjat laukkuun, ja lähdin käväisemään lyhyehköllä työmatkalla Thaimaan Pattayalla, ja siellä erään baarin pöytään eksyi sitten samaan aikaan Englannista kotoisin oleva kaveri, nimeltään Paul Oldham. Siinä me sitten höpistiin ja hörpittiin ilta, ja kävi ilmi että hänkin asustaa siinä lähettyvillä työmatkansa ajan. En muista miten se ilta loppujen lopuksi meni, mutta olin antanut hänelle illan päätteeksi mukaan kuitenkin yhden kopion kirjasta, saadakseni vain mielipiteen voiko sitä tekstiä mitenkään työstää, vai onko se kauhea homma, näin kelle tahansa natiivienglantia puhuvalle ihmiselle.
En kyllä muista paljon mitä senkään jälkeen tapahtui, mutta siinä juteltiin jossakin välissä kun törmättiin uudemman kerran, että miltäs se teksti vaikuttaa, ja hän oli sitä mieltä että voi kirjoittaa puhtaaksi vaikka koko kirjan, kunhan pääsee kotiinsa.
Siitäpä tämä yhteistyö sitten lähti liikkeelle, ja kaksi tämmöistä tosi helppoa englantia olevaa romaania olemme saaneet jo aikaiseksi.