Aamupuntarointi 93,5 🙁
Kello kilisee kiire laivaan!
Kerkesin laivaan ja jouduin heti turvatarkastukseen, mutta eväitäni ei onneksi viety. Ohjeissa luki että risteilijät eivät saa tuoda omia eväitään laivaan, mutta reittimatkaajat saavat. Eli ilmeisesti yhdensuuntaiset matkustajat, vai mitä se lie tarkoittaa. No, sain ruokani mukaan.
Laivaan päästyäni lähdin katselemaan mitä laivan kahvio tarjoaa.
Äkkiseltään en listassa nähnyt sen kummempaa. Tacoja olisi saanut tofulla, mutta ei nyt oikein semmoista vielä.
Kiertelin sen jälkeen kannella ja olihan se komea päivä. Pian oli aika kaivaa eväät esiin, kun kerran tuli mukaan otettua.
Vaeltelin ympäriinsä ja kävin katselemassa laivan ruokalistat läpi. Vegaaneille on runsaasti vaihtoehtoja, sitä ei käy kieltäminen. Buffetissa on vaikka mitä, ja yleensäkin ravintoloiden listojen annokset on merkitty aina V- kirjaimella kun vegaani vaihtoehtoa on saatavilla:
No sitten on näitä rajumpiakin settejä, oikein ranskan pottoja ja kaikkea. Siinä tulee vaan mieleen se rasvan ja suolan määrä. Tietenkin varmaan annos kun annos niin voisit sanoa tarjoilijalle, että ei suolaa eikä öljyä ruoanlaittoon, mutta sitä en kokeillut tällä kerralla. Ei sillä etteikö olisi vähän mieli tehnyt tämmöistä:
Ja paljon muuta:
Budjetti oli jälleen niukka, ja päätin törsätä kaikki rahani muualle, nyt kun oli eväät matkassa. Pärjäsin siis omilla eväilläni koko reissun ajan. Söin toisen samanlaisen salaattileipä annoksen myöhemmin, ja sitten vielä yhden aterian pelkkää leipää ja banaania. Siinä kohtaa oltiin jo tarpeeksi lähellä kotisatamaa, ja tiesin pärjääväni kotiin asti.
Ensikerralla en ota enää omia eväitäni matkaan, vaan lähden rohkeasti kokeilemaan nuita annoksia ja kyselen miten sen suolan ja öljyn laita on. Ikävä tuottaa pettymys jos ne annokset olisivat kiinnostaneet enemmän, siellä kotikatsomoissa jo nyt, mutta näin tällä kertaa.
Kotimatkalla käväisin kaupassa, vaikka olin jo tarpeeksi väsynyt niin että voisi mennä nukkumaan:
Jotenkin kun näin kaupassa nuo täysjyvä spagetit, niin tuli oikein sellainen kunnon halu saada sitä. Illalla vielä raskaan päivän päätteeksi joutui kokkaamaan, mutta ei auta kun ei ole jääkaapissa enää mitään valmista:
Pastakastike:
Nestettä tuli taas vähän liikaa varsinkin kun kansi oli päällä, joten hauduttelin vähän ylimääräistä vettä pois ilman kantta vielä ennen kuin aloin syömään.
Pakko sanoa että voi jumalauta miten hyvää! Tietenkin laivalla aikaisemmat eväät oli jokseenkin kuiva pureskella, ja sen jälkeen tämmöinen maistui vielä paremmalta, mutta joka tapauksessa, aivan mahtava setti! Kulunu fraasi mutta ei todellakaan kaipaa suolaa, ja olihan sitä taas laimennettua soijakastiketta pastan päälle kuitenkin vähäsen.
Olisi haluttanut syödä toinenkin lautasellinen, ja olisi mennytkin kevyesti, mutta nukkumaan mennessä refluksitaudille ei semmoiset ideat tee hyvää, joten tällä pärjätään sitten aamuun asti.
Reissu oli onnistunut. Enhän minä nikotiiniriippuvainen ole, mutta olen silti valmis hakemaan tupakkatuotteet laivalla Ahvenanmaalta asti.