14.1.2020

Aamupuntari 78,3 kg 🙂

Jäänyt vähän päälle se yksi lausahdus, kun kirjoitin vasta niistä 35 maailman parhaasta dieetistä, jossa tämän kaltainen dieetti mitä nyt noudatan, jäi vasta sijalle 18# mm. sillä perusteella, että tätä on vaikea noudattaa sillä kuuluisalla pitkällä tähtäimellä.

Vituttaa semmoiset selitykset, koska ei tämä enää tunnu yhtään vaikealta noudattaa, nyt jo tämmöisen aika pitkän tähtäilyn jälkeen, ja päinvastoin kaikki muuttuu aina vain koko ajan helpommaksi ja helpommaksi, nimenomaan ja varsinkin sillä pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä tätä on vaikea noudattaa, se on selvää. Mutta lyhyeksi tähtäimeksi ne muutkin dieetit jäävät aivan varmasti, jos jäädään kikkailemaan niillä samoilla aineksilla yhtään, jotka edelleen ruokkivat niitä aivojen riippuvuuksia, eli rasvanhimoja yms. Toleranssi kasvaa ja rasvanmäärä ruoissa kasvaa, ja paluu entiseen on aivan varma, koska ei sieltä oikeastaan koskaan mihinkään edes lähdetty. Sitten ihmetellään kun ei laihdukaan, vaikka ehkä oltaisiinkin jo päästy sinne kasvissyöjien joukkueeseen.

Harmittaa jos joku oikeasti siellä listaa lukiessaan on suunnitellut alkavansa miettimään ruokavalioaan uusiksi, ja ehkä on kuullutkin tästä tämänhetkisestä maailman terveellisimmästä WFPB ruokavaliosta, niin sitten saakin siellä kuulla jonkun ääliöpaneelin säestämänä jo etukäteen, että se on niin vaikea, ja pitkällä tähtäimellä ei toimi, ja kieltoja on niin kovasti mitä ei saa syödä, ettei tästä tule kyllä varmasti yhtään mitään. Mutta se Välimeren dieetti voi pojat! Ku saa viiniäki ruuanpääle, ja lohta öljyä rasvaa, ja vähemmän sydänkohtauksia, mutta sydänkohtauksia kuitenkin edelleen. On heleppo noudattaa pitkällä tähtäimellä!

Jos tuo on se kriteeri, että mikä ruokavalio on pitkällä tähtäimellä helpoin noudattaa, niin kannattaako sitä sitten muuttaa yhtään mitään? Eikö se ole parempi pysyä sillä ruokavaliolla jolla on päässyt jo yli 100 kiloiseksi, sehän se helpoin on ollut noudattaa, ja on pitkä tähtäin ollut.

Se on vittumaista, oikeasti, kun sanotaan että on kieltoja, ja ei saa sitten sitä eikä tätä syödä. Koska siis mitä vittua sitten vaikkei saisikaan? Mitä tässä on kielletty? Voin ihan suoraan sanoa, etten ole jäänyt kaipaamaan niitä halvimpia kiellettyjä lihapiirakoita ja nakkeja, pyttipannuja, lihakeittoja, makkarakeittoja, makaroonilaatikoita enkä eineksiä. Ne olivat kuitenkin ennen ne arkiruoat jonkun maksalaatikon ohella + ne uuniranskalaiset, ja makkarasta variaatiot tai jopa pelkkä grillimakkara sinapilla. Unohtamatta niitä herkullisia halvimpia pakastepitsoja, jotka maistuvat tai tuntuvat ainakin samalta kuin söisi kenkää.

Tätä on jotenkin vaikea selittää, nyt huomaan kun yritän sitä tosissaan. Enkä toki voi kirjoitella kuin tästä omasta elämästä, joka nyt ei välttämättä ole samanlaista kuin monella muulla. Meillä kaikilla voi olla ihan eri tekosyyt.

Minusta tämän ruokavalion pienin ongelma on juuri ne kiellot, koska siis se pakottaa miettimään mitä syö, ja tutustumaan niihin kaikkiin terveellisiin vaihtoehtoihin, ja yhtäkkiä onkin paljon enempi ruokia ja vaihtoehtoja kuin oli alunperin.

Ja mikä se on pyrkimyksenä alunperin kun omasta ruokavaliosta ollaan vihdoin huolissaan? No olla syömättä niitä myrkkyjä, ja syödä hyvin, vissiin? Siitä huonommasta ruokavaliosta ne myrkyt on siis poistettava, ja siirryttävä terveellisempään ruokaan, ja näin ollen niistä myrkyistä tulee sitten kiellettyjä? Onpa se sitten hankala ruokavalio, kun myrkyt on kielletty?

Nuo kiellot voisi tulkita niin, että tämä ruokavalio on vaikea pitkällä tähtäimellä, sen takia koska kielletään syömästä kaikkea mikä lihottaa, aiheuttaa sairauksia, saa sinut voimaan huonosti, ja josta et saa tarpeeksi kuituja ja vitamiinia. Sen takia tämä ruokavalio on sitten huono! (?)

Alussa se on ongelma joo, koska kielletään se kaikki mihin on tottunut nojaamaan. Einekset ja muut halvat mikropitsat, mummonmuusit ja kalapaistokset. Ei voi enää hakea tukea ja turvaa jostakin kaupan helppoheikki salsakastikkeesta tai pataruoka valmispusseista. Paljon jää sitä epäterveellistä pois, jota ei enää voi ostaa. Mutta se on edelleen vain hyvä juttu, koska ei sinne terveellisten ruokien ääreen löydä kukaan, ellei sinne ole pakko suunnistaa.

Kodin ulkopuolinen elämä eli ravintolat ja pikaruokalat yms. reissaaminen voi myös olla ongelma, mutteihän ne tee tästä ruokavaliosta silti huonoa, vaikkei niissä ruokaloissa oikein voikaan käydä. Ne ravintolat ja pikaruokalat on itse huonoja, siihen asti että tarjoavat sellaista ruokaa jossa ei niitä myrkkyjä enää ole.

Mutta mitä tulee kieltojen(myrkkyjen) tilalle? Semmoisia herkkuja perkele vieköön, jotka on niin hyviä, ettei niiden makua aivotkaan voi heti edes käsittää, vaan niitä on ensin syötävä useampi kuukausi! Tuokaan ylempänä oleva aamiaiskuva siellä lihapiirakka ja aamupalahampurilais -landiassa, ei herätä varmaan minkäänlaista reaktiota, eikä varsinkaan sellaista että haluaisi tuollaisen kirpeän inhottavan aamupalan syödä, mutta nyt kun aikaa on kulunut, ja täällä nyt tuommoisen aterian näkee, niin päässä lähtee kaikki hälytysvalot ja sireenit huutamaan ja diskopallo pyörimään. Mahakin päästää kurinaa ja jumputusta. Pari päivää jätin tahallaan puuron välistä ja söin tortilloja aamiaiseksi, vaan nyt kun taas sai tuon puuron niin… Aijjaijai ja kahvit päälle! Voi lihapiirakka!

Ja mikäs sen helpompaa, kun syödä aamiaiseksi aina melkein sama ateria. En olisi ikinä uskonut että niin pystyy edes tekemään, enkä varsinkaan niin että oikein haluaakin tehdä niin, päivän paras ateria! Eikö tuokin helpota sitten jo pitkällä tähtäimellä elämää aivan helvetisti? Ikinä ei aamuisin tarvitse enää miettiä mitä syö?

Vaikean tästä ruokavaliosta tekee kyllä se, että se ottaa sitä aikaa päästä tämän hevosen selkään, monestakin eri syystä, ja ihmisten kärsivällisyys riittää tänä päivänä noin 2 minuuttia, siitä hetkestä kun jotain olisi jo pitänyt tapahtua, ja jos ei tapahdu, niin ei se sitten sopinut minun elimistölle eikä elämänrytmiin, eikä muihinkaan tekosyihin, joten joudun nyt syömään lihapiirakkaa ja kokista aamiaiseksi.

Ruoanlaittamisen taitoa joutuu opettelemaan, eikä se ensimmäinen kasvislasagne onnistu kenelläkään. Sitten lopetetaankin siihen jo yrittäminen, ja kailotetaan torilla että kyllä minä kokeilin! Kyllä minä kokeilin! Siksi tiedänkin ettei tämä minulta ainakaan onnistu!

Toinenkin asia joka ottaa aikaa, on saada tämä arki pyörimään, mutta kun sen vihdoin saa, niin ei tämän helpompaa ruokavalioa ole minulla ainakaan ollut koskaan, kaikilla mittareilla mitattuna. Koska minusta se lihapiirakan lämmitys nopeasti, mutta loppupäivä närästyksen kourissa tuskissaan kiemurointi, ei ole arkea helpottava yksinkertainen ratkaisu. Ei enää, mutta silloin luulin että se on.

Tällä ruokavaliolla saa parhaan suojan sairauksia vastaan, verisuonet on niin auki kuin ne vain voi olla, painoa ei tarvitse hallita kun se hoituu näköjään itsestään, vaikka makoilisikin suurimman osan päivästään sohvalla, ruoka on aina hyvää sen jälkeen kun niksit oppii ja aivot oppii, ruoka on helppo valmistaa, ja sitä saa aina syödä niin paljon kuin vain jaksaa lusikoida, mistään ravintoaineesta ei ole puute, kaupassakäynti on helpompaa ja monesti jopa halvempaa(monta alle 10 euron kauppareissua mahtuu kuukauteen), keittiö pysyy siistimpänä…

“niinniin mutta mistä sie saat proteiinin?”

ngnngngngng….

Vielä jotaki tälle päivälle. Päivä on kyllä jo vaihtunut pitkälle seuraavaan koska täällä on rillumareit käynnissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *