25.8.2019

Aamupuntari 90,1 kg 🙁

Leipä lihottaa ei auta mikään.

Tänään ajattelin heti aamusta käydä jossain, joten jätin aamupuurot väliin ja söin kunnolla ennen lähtöä, tai ainakin siten että nälkä pysyisi pois kauemmin.

Tein Strugglen ohjeilla vähän tuomosta kastiketta johon tulee balsamietikkaa 2 rkl ja 1 rkl dijon sinappia. Sopii punajuurien kanssa todella hyvin. Perunoista voidaan vielä neuvotella.

Kävin reissullani myös kaupassa, eikä olisi pitänyt käydä. No onneksi se kuu kohta taas vaihtuu, ja seuraavat päivät pysytään sitten tiukasti poissa kaupasta.

En vain voinut mitään, koska kaikkia kuitenkin tarvitsee:

Mausteosastolla bongasin samaa Foodin merkkistä ceylon kanelia, jota katselin aiemmin muualtakin netistä. Lisäksi löysin sinappijauhetta.

Ceylon kanelia – Sitä aitoa kanelia nii osta siekii.

Saadaan tämä kaneliselkkaus toivottavasti vihdoin päätökseen. Satun tykkäämään kanelista aamupuurossa, ja kun se vielä lisää antidoksiantteja ateriaan, niin tekee mieli syödä sitten joka päivä. Tässä mallissa ei sitä maksalle myrkyllistä kumariini ainetta sitten pitäisi olla, muuta kuin todella vähän.

Silti jotenkin tuntuu, että nyt ottaa sitten myrkkyä, mutta vain vähemmän, ja joka aamu? Perkele kun sitä vaan on niin toivoton ääliö, ettei vielä osaa tehdä kuin aina vaan samallaista aamiaista, samoista ainesosista. Saahan niitä antidoksiantteja vaikka mistä siihen aamupuuroon. Vaikka oreganosta.

No mutta onpa tämänkin asian kanssa nyt värkätty, ja ainakin silloin kun käyttää kanelia, niin saa sitä kumariinia 200-1000 kertaa vähemmän ei ollenkaan tai ihan vähäsen.

Sinappijauhetta nii

Tällä sinappijauheellahan oli se tarkoitus, että ristikukkaisvihanneksia (parsakaali, kukkakaali…) lämmittäessä katoaa eräs aineosa, jota tarvitaan erään toisen terveellisen ja halutun ainesosan muodostumiseen. Samoten se häviää pakastamisprosessissa, eli kaupan pakastealtaasta kun… ja niin edelleen.

Mutta tällä ihmeaineella(sinappijauhe) saadaan se terveellinen ainesosa siellä syttymään uudelleen, joten pakastettua kukkakaalta ja parsaa kun täällä talvella paljon käyttää, miksei kesälläkin, niin tätä sitten laitetaan sekaan. Ilmeisesti se riittää kun lautaselle sitten lisää, ja ihan vähän riittää, pinch. Mahassa ne sitten tanssii keskenään ne ainekset.

Vaikia todistaa että näin tapahtuu, mutta uskon tuohon hulluun tiedemieheen, ja hänen kirjoihinsa ja videoihinsa. Ja onhan tämä varmasti mausteenakin toimiva. Pullapitkoon ja kääretorttuun.

Onkohan muuten tämä uusien ainesosien metsästäminen yhtään verrattavissa siihen mikä se peli oli? Tabletilla etitään pitkin metsiä joitakin asioita, joita ei ole olemassa? Periaate varmaan lähellä mutta nämä asiat on olemassa. Ehkä.

Peliä tämä joka tapauksessa on. Ja pitää ollakin että jaksaa.

Kaadoin sitä sinappikastiketta tuonne keittoonkin ja maku parani huomattavasti. Suolaa siinä saattoi mennä vähän mutta pakko saada alas tuo keitto.

Tänään varasin Vaski kirjastosta joitakin vegaanisia keittokirjoja. Tuosta lähikirjastosta oli kaikki sellaiset lainassa jo, mikä on ihan hyvä juttu tietenkin.

Jos löytyisi jotakin helppoja reseptejä, sellaisia joita voisi muokata omiin tarkoituksiinsa. Koska siellä varmasti monesti lukee: lisää suola, sokeri, öljy sekä rasva. Mutta niitä voi sitten miettiä minkälaista siitä ruoasta tulee jos ne jättää pois, eli mihin ne vaikuttaa.

Iltapalaksi ei oikeen taas uppoa mikään muu kuin tämmöinen:

Ja sitten käy se sama homma, että kun pitäisi alkaa nukkumaan niin pitääkin alkaa syömään:

Tämän banaanikaura-keksin lisäksi söin vielä yhden pienen sämpylän, josta unohdin ottaa kuvan. Mutta se oli semmoinen ihan pieni, halkaisin sen kahtia, ja sitten lämmitin ne puolikkaat vähän mikrossa. Sitten mie ripottelin niiden päälle juustokuminaa ja oreganoa, ja sitten leikkasin kurkusta siivut vielä päälle, ja sitten mie……ZZzzZZZzz

3 vastausta artikkeliin “25.8.2019”

  1. Onko kukaa muu todennu että melkein joka papuun ja herneeseen pitää sopeutua?

    Mä oon syöny paljon kaikkkee sellasta mikä ennen pisti pakin sekasin, mutta nyt oon tottunu, mutta kun kaveri kävi tuossa kylässä, tein vokkia johon pistin voipapuja. Maailma sekaisin kaksi vuorokautta!

    Oon syöny ämpärillisiä muita papuja, kikherneitä, linssejä, soijarouheita jne, joihin vatsa on tottunu (mukaan lukien kaikki kaalit, sipulit jne) mutta eilen kun tein wokkia kaverille, ja halusin sinne jotain vähän isompaa jäystettävää, ja laitoin voipapuja, niin koko elämä on ollu sekaisin kaksi päivää.

    Onneksi kaveri sentää ollu elämänsä vege, joten sille ei tullu mitää. Pelkäsin että oonko saanu senkin vatsan ihan sekasin… hohhoijaa…

    1. Purkkipapuja vai? Isot valkoset pavut on hyviä. Papujen kans oli ongelma alussa. Melko pärinää mutta ku kestää aikaa suolistossa muuttua bakteerit. En muista että joku papulaji erityisesti ois ollu vaikea. Kaikki hyvää ja kokoajan pitää saada papuja

  2. Tämä siis ei negatiivinen kommentti, vaan lähinnä mietiskely, että uusi ruokavalio saattaa tuottaa haasteita, mutta niistä varmaan pääsee yli.

    Jos oon tottunun muihin papuhin, niin totun voipapuihinkin, mutta kannattaa ehkä miettiä sitä ajoitusta milloin nämä uudet ruokalajit ottaa mukaan, jos seuraavana päivänä on töitä 🙂

    Minähän en suostu mihkään epäonnistumisiin mitä ruokaan tulee, joten huomenna haen niitä helvetin voipapuja monta purkkia kunnes vatsa sanoo että kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *