5.8.2019

Aamupuntari 92,9 kg 🙂

Tämä nyt on vähä turhaa tuolla puntarilla leikkiä kun ei se aina näytä sitä mitä haluaisin, eli se on rikki. Tai siis tarkotan vain nuita kymmenyksiä miettiä, kannattaa keskittyä enemmän mitä on viikossa tapahtunut, ja kuukaudessa.

Sen sijaan paljon parempi mittari on vyö. Eihän sitä usko todeksi mutta taas piti farkkujen vyötä vääntää kireämmälle. Uusi käyttämätön reikä taas kerran.

Nyt on kahtena aamuna ollut sellaista ettei oikein aamiainen maistu. Se ei johdu etteikö puuro maistuisi, se on edelleen hyvää, eikä johdu siitä etteikö laiskuuttaan jaksaisi laittaa ateriaa, ei vain ole nälkä.

Energiaa silti piisaa, lähdin sitten vesilasin jälkeen suoraan käymään pienen kauppareissun. Myyjä lupasi aikaisemmin tilata niitä papuja sinne K-supermarketti Nummenpakkaan, ja löytyihän niitä nyt sieltä, ainakin valkoisia papuja. Olisin toivonut kyllä vähän niitä kaikkia. Tuota GoGreen tuotesarjaa on valkoisia, ruskeita ja mustia papuja ainakin, joita saa itse sitten ilman suolaa liotella. Ruotsissa viljeltyjä.

Tulomatkalla kävin vielä tuossa S-marketissa, joka on siis lähin semmoinen iso kauppa täällä päin, ja pyysin että tilaisivat sinne nuita kaikkia. Katsotaan odotellaan…

Kikherneitä löytyi myös liotettavaa mallia, ja otin myös uuden pussin hernekeittoa, on se perkele jos ei onnistu yksi hernekeitto.

Nälkä tuli piakkoin, mutta vaikka on lounas aika, niin puuroa teki mieli.

Salaattia meni reilummasti.

No ennen kuin tulee uusi nälkä niin jotakin pitää taas laittaa.

Katselin reseptejä ja mietin mitä jääkaapissa on, ja jonkunlainen kaalipata/keitto voisi onnistua. Resepteistä päätellen kaalipadan ja kaalikeiton erona ei näyttänyt olevan kuin litra vettä.

Löysin sopivan reseptin ja rupesin sitä säveltämään, todellakin säveltämään, koska ei tästä tullut yhtään sellainen mitä alkuperäisessä reseptissä luki:

Kaalia, lehtikaalia, pari porkkanaa enempää ei ollut, vähän pakaste parsaa, varsisipuli ja sipuli. Tummaa riisiä puoli kuppia, ja desi soijarouhetta, ja vielä huvikseni laitoin 0,5 dl punaisia linssejä, ja tietenkin kidney papuja purkki.

Laitoin ensin 4 dl vettä pataan, kun en osannut tietää mitä tästä tulee, keitto vai pata. Ja pilkoin porkkanat kiehumaan 6 minuutiksi ennen kaikkea muita, ettei taas hellalla tarvitse päivystää koska ne porkkanat on kypsiä, kun kaikki muu on jo ihan lusua.

Samalla lisäsin heti jo kokonaisia pippureita kyytään, koska miksi ei? Onnistuin aukaisemaan jumittuneen pippuripurkin siihen malliin että keräilin niitä ympäri keittiötä ja pitkin latttiaa tämän jälkeen.
6 minuutin kohdalla ainekset oli pilkottu pienemmäksi, ja lisäsin kattilaan kaiken muun paitsi lehtikaalen ja pavut.

Eihän se 4 dl vettä riittänyt mihinkään, keitin vedenkeittimellä äkkiä lisää ja lisäsin sitä 6dl, siten että kaikki ainesosat olivat kuitenkin juuri ja juuri veden peitossa.

Pavut ja lehtikaalet lisättiin vähän myöhemmin. On olemassa sääntö, että lehtikaalia pitäisi keittää 6 ja puoli minuuttia, ja siihen koitin tähdätä suurinpiirtein, luottamalla siihen että kyllä muut ainesosat on myös silloin jo kypsiä.
Samalla kun lehtikaalet ja pavut meni kyytiin, niin laitoin myös mausteet: Ruohosipuli, chili hiutaleita, oreganoa, valkosipulijauhetta, paprikajauhetta, rouhittua mustapippuria, yrttiseos välimeren, ja kokeeksi vähän kurkumaa.
Patakeitto alkoi näyttämään valmiilta.

Sitten ei kun syömään:

Aiva heleveti hyvvää!

Mitä enemmän lisään aina mausteita, sitä parempaa ruokaa tulee. Se pitää vaan rohkeasti jyystää sitä kaikkea kunnolla sinne pataan, koska suola kun puuttuu, niin kahta kauheammin saa lisätä yrttejä ja muuta. Chiliäkin laitoin kunnolla, ja mukava polte oli naamassa, ei liikaa eikä liian vähän. Mutta onnistuipa aivan loistava sapuska taas kerran.

Laitoin nuita tummia riisejä, joista oli aikaisemminkin puhetta. Tämän päivän tutkimuksissa on käynyt kuitenkin ilmi, että täysjyväriisit ovat vielä hiukan paremmat kuin tummat riisit. Silti tummat riisit ovat parempia kuulemma kuin valkoiset riisit, joita on muokkailtu astetta enemmän, mutta tummillekin riiseille on jotakin tehty. Se oli uutta tietoa tänään. Täysjyväriisit on vielä siis kokeilematta kokonaan. Täysin.

Mutta valkoista riisiä ei tarvitse pelätä silti ollenkaan. Edelleenkin kun muistetaan, että mitä ollaan lautaselta jo jätetty pois kaiken kaikkiaan entisiin aterioihin verrattuna, niin yksi riisi on aivan samantekevää onko se valkoista vai tummaa, vai täysjyvää, vai mitä se on?

Vinkkinä vaan: Tumma riisi toimii paljon paremmin tämmöisessä keittohommassa, kun siitä ei pitäisi tulla sellaista koppuraa jääkaapissa tuolla nesteessä lilluessaan. Nähtäväksi jää tuleeko silti.

Sitten päivällistä:

Uutta ruokaa ja entiset loput jääkaapista pois. Kaalilaatikko ei yksinään pidä nälkää muutenkaan kauaa poissa.

Tämän piti sitten olla iltapala:

Pari nektariinia ja omena

Muttei se sitten vielä ollutkaan tuli kauhea nälkä ennen nukkumaanmenoa.

Pakko oli vielä syödä ei auttanut mikään. Ei ole kaloreita tämmöisessä ruuassa ilmeisesti tarpeeksi. Kaipaa leipää tai jotakin toistakin ruokaa kaveriksi. Ehkä se iso salaatti.

3 vastausta artikkeliin “5.8.2019”

  1. Villiriisi on kanssa hyvä. Sitä tosin kannattaa sekoittaa johki muuhun,muuten tuntuu että syö heinää, mutta on kauniin näköistä muun riisin seassa (mulle se että ruoka näyttää hyvältä, on elintärkeää) 🙂

    1. Oho… Näyttää olevan aika hintavaa vai katsoinko taas jotakin luomu hommaa. Ku näyttäs että lähemmäs 30 euroa kilo. Ei tuommosta kaviaaria kyllä ihan heti saa pöytään.

  2. En ole ostanut pelkkää villiriisiä, mutta valmiita sekotuksia löytää joiden hinta ei ole niin huikea. Jossain 2-3e 500g/1000g vai mitä niissä paketeissa yleensä on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *