22.1.2020

Tuotantokausi päättyy

Aamupuntari 78 kg :\

Tässä tammikuussa näköjään paino on sinnikkäästi pysytellyt melko samana. 1. päivä oltiin lukemissa 78,6, ja nyt 78. No se on vain hyvä merkki, kun en haluakaan laihtua niin nopeasti kuin mitä tässä on nyt menty.

En muista lupasinko lopettaa tämän blogin vasta sitten kun painan 75 kg, mutta tähän 6kk kohtaan on mielestäni jo riittävästi tätä arkea tallessa. Kokoan myöhemmin näistä jotakin fiksua. Nyt pidän kuitenkin lomaa kirjoitushommista vähän aikaa.

Alkupaino oli 100,8 kg, ja tänään se on 78 kg. Aamuisin mitattuna, illallahan se voi näyttää parikin kiloa enemmän.

100,8 – 78 = 22,8 kg

Pakko olla tyytyväinen kaikinpuolin. Paljon on puhdasta laardia poissa, ja suunta on edelleen menossa alaspäin. Huikean paljon on enemmän nyt elimistön käytettävissä myös erilaisia ainesosia, joita ei pyttipannusta löydä. Vitamiineja, kaikenlaista kivaa. Suonia ei tukita enää rasvalla eikä suolalla.

Muita arvoja ei tietenkään tässä ole, kun en käynyt verikokeissa ennen enkä jälkeenkään vielä. Enkä laiskana miehenä koskaan mitään vyötärönympäryksiä mittaillut, mutta vyöstä ja vaatteista näkee, että kutistuttu on, ja sitä sai seuratakin kuinka pikkuhiljaa kaikki tapahtui. Nyt pitäisi hommata uusia vaatteita, on tämä niin naurettavaa kulkea farkuissa, joista vyön kun löysää niin ne tippuu heti nilkkoihin. Mutten kyllä raaski mennä ostelemaan uusia, kun paino kerran vielä hiljalleen putoilee. Katsotaan mikä on sitten tilanne keväämmällä, ja varsinkin kesällä.

Paljon on matkanvarrella oppinut ruuasta, ja koko maailmankuva on oikeastaan muuttunut. Se kusi myös nousee päähän, ei auta mikään, ja sellainen pieni säälikin välissä tulee tippana silmänurkkaan, kun näkee ihmisen nojailemassa Prismassa ostoskärryynsä, ja kävelee sen avulla hakemaan kaupasta taas kaikkea sitä lisää, mikä sen nojailun on melko monessa tapauksessa alunperinkin aiheuttanut.

Mutta pitäisikö siinä mennä sanomaan jotakin? Joo varmasti. Muutenkin se on vain aggressiivinen hyökkäys vastassa, mikäli alkaa toisia neuvomaan. Ehkä aletaan jopa nimittelemään.

Saarnaamisen tarve elää kuitenkin mielessä vahvasti. Kyllä hyvää infoa pitäisi levittää, ja varsinkin minkälaisen esteiden takana se lähin tieteellinen totuus monesti piilee, niin kyllä sitä tietoa senkin takia pitäisi jotenkin vääntää väkisin ihmisten saataville.

Ja mitä tahansa paskatietoahan saa surutta levittää, ja myöskin semmoista harhauttavaa. Viimeisin oli sellainen, kun Turkulaisessa paikallislehdessä mm. luki, että avokadoa voi käyttää painonhallintaan. Avokaadot auttavat painonhallinnassa kuulemma siten, että ne pitää kylläisyyden tunnetta yllä pitempään. Ja sillä tavalla jää turhat välipalat ja herkuttelut vähenee ja … niinkö tämmöstä? Ihan joutavanpäiväistä lätinää.

Tuo tarina jatkuu vielä, että ne monityydyttymättömät rasvahapot on kuulemma hyväksi vyötärölle, ja oikein tutkimuksissa havaittu toimivan tukena laihdutuksessa. – Ei kirjoittajaa, ei tutkimuksen nimeä, ei mitään viitteitä mihinkään.

En minäkään sitten kerro missä Turkulaisessa paikallislehdessä tuo artikkeli oli. Vai oliko ollenkaan? Mitä väliä sillä on mitä kirjoittelee? Sanotaan vaikka tähän vielä, että banaanin jos jättää pöydälle päiväksi, ja syö sen yhtäkkiä hotkimalla ennen kahvinjuontia, niin se auttaa tukemaan painonhallintaa. Kahvin kofeiini piristää, ja banaanista saa energiaa niin ettei tee mieli Mars-patukoita koko päivänä, ja näin ollen se auttaa laihdutuksessa. Siitä on tehty tutkimus.

Sitä vain kirjoitellaan, juupati juu. En edes lue lehtiä monestikaan, ja heti kun nappasin kaupasta tuon mukaani, niin törmään tuommoiseen. Miksi tässä pitäisi itse sitten pitää turpansa kiinni, omien 6kk kestävien käytännön kokemusten jälkeen? Miksei vain huuda kaikille näkemilleen ihmisille Prisman pihalla, että syökääpä WFPB STARCH POWERED ENGINE2 dieettiä, niin loppuu kärryyn nojailut!

Olisi syytä kyllä tietoa levittää. Jos ei halua syödä terveellisesti hyviä ruokia niin paljon kuin napa vetää, ja laihtua normaaleihin mittoihin, niin ei sitten. Mutta että oikea tieto olisi ainakin saatavilla, ja nämä harhauttelut, väärät tiedot, ja muut pilipalitutkimukset saataisiin pois näkyviltä.

Toki kyllähän ihminen periaatteessa tajuaa, että mikä ruoka on terveellistä, ja mikä ei. Se ei vain halua syödä sitä, mutta ne pelkotilat pitäisi jotenkin nujertaa ja kliseet, että se ruoka ei maistu ja on pahaa, ja pierettää, ja ei jaksa töissä, kun pittää… Ja kaikki ne tekosyyt ja selitykset siihen päälle.

Nyt joku luki että avokaado auttaa laihduttamaan. No avokaado on rasvaa, ja sitäkö nyt sitten puuttuu ennestään, että kannattaa alkaa syömään sitä lisää? Hauskalta kuulostaa, ja niin loogiselta.

No mutta, vedetään tämä viimeinen artikkeli spesiaalina purkkiin:

Viimeinen artikkeli

Lähdin juhlistamaan tätä viimeistä artikkelin pätkää pienelle 11 tunnin risteilylle. Oli tietenkin sinne laivalle muutakin asiaa, mutta minua vähän jäi kaivelemaan kun kävin tämän blogin aikana jo aiemminkin kerran laivalla, ja silloin otin omat eväät myös alkuvaiheessa matkaan, koska en luottanut siihen, että laivalta saisi sellaista ruokaa jota haluaisin syödä. Nyt aion kokeilla miltä tuntuu matkustaa, kun ei saa mitään syödä ja kaikki viedään pois lautaselta.

No minä kyllä luovutin tälläkin kertaa jo vähän heti alkuunsa, ja päätin siellä laivalla vain yrittää syödä jotakin, mitä joku normaali vegaanikin varmasti syö.

Aamiainen oli buffetti tyyppinen:

Enempää en sieltä löytänyt. Siinä ei suolanmäärää ole nyt tiedosssa, eikä sokerin, eikä minkään muunkaan, yritin vain koota mahdollisimman hyvää aamiaista, näihin saatuihin oppeihin nähden.

Jäävuorisalaatin -kaltaista salaattia(ravinneköyhää), tomaattia, kurkkua, paprikaa, ja sitten löytyi pilkottua punasipulia. Otin kahta tummaa leipää, joissa varmasti on suolaa turhan paljon, mutta tämä on vähän sellaista että kun on pakko, niin syödään vaikka vähän jotakin mitä ei kotona ole näkynyt. Levitettä en uskaltanut käyttää, vaikka otin tuommoisen hämärän kokkareen jotakin pestoa, mutten lopulta edes maistanut sitä kun en ollut varma mitä se on :D. Ruokahhhävikki.

Puuron kanssa ihan tuttua menoa, mansikkaa ja muita marjoja. Sokerisen makuista oli kiisseli, liekö sinne vähän sitäkin lisätty, niin ihmisillä ei mene suut mutrulle, ja ne tykkää syödä kun on sokeria.

Pari hedelmää nakkasin puuron sekaan, jotka ei olleet niin viehättävän näköisiä kuin kotona, mutta menköön.

Itse puuro oli kummallisen tuntuista. Joka lusikallisella jäi huulet kiinni toisiinsa liimattuina. Tuossa oli niin paljon kaikkea aina suussa, etten osaa arvioida oliko puurossa suolaa vai ei. Mutta ainakin se oli puuroa!

Tämän lisäksi hain sitten vielä pari vaaleaa leipää, jotka epäilemättä olivat ihan puhdasta pullavehnää. Alkoi mennä hermot, että nyt kuitenkin pakko syödä paljon, ettei tarvitse kovin montaa kertaa laivalla ostaa ravintolasta. Vaaleaan leipään käytin jotakin valkoista levitettä, joka oli jokin “valmiste” jostakin. Olin katsovinani ettei se ollut maitoa, vaan jotakin muuta. En ole varma, ja koska tilanne oli muutenkin ärsyttävä hortoilla sen lautasensa kanssa, niin jää siinä töllistelemään että mitä se tahna mahtaa sisältää. Eikä varsinkaan jaksa pyytää jotakin sinne esittelemään mitään, vaikka varmasti mielellään tulisivatkin.

Siellä se kusi rupesi päässä myös taas hölskymään, kun katsoo ylilihavia ihmisiä tyytyväisenä siinä puuskuttamassa pekonin, makkaroiden ja paistettujen kanamuniensa kanssa. Sen lihatiskin ohi kun käveli, niin pystyi haistamaan ja maistamaan rasvan, ja sellainen lämmin kuolema hönkäys sieltä puhalsi. Muistan miettineeni jostakin syystä semmoista mädäntymistä, että heräsi ajatus yhtäkkiä ettei se ruoka ole tuoretta, vaan vissiin jotenkin mätää, ja siksi se haiseekin tuollaiselta.

Nyt jotkut varmaan jo suuttuvat tuommoisesta kirjoittelusta, mutta itselleni se oli iloinen uutinen, että tuollaiset ruoat eivät tosiaankaan enää houkuta! Jos palataan taas niihin kysymyksiin, että joko olet ratkennut? En ole, on helppo olla ilman sellaisia ruokia, jotka tuollaisia mielikuvia nostattavat jo pelkästä hajustaan.

Tähän voi vetää tietenkin taas senkin asian, että jos valinnanvarat viedään, eikä muuta ole, niin joo-o, ruokaahan se kaikki siellä buffetissa on. Ruokaa pitää kunnioittaa, aina.

Buffetin jälkeen oli kuitenkin vähän semmoista katkeraa mieltä, että voi vittu kun olisi nuo kaikki tiskit jo tätä WFPB ruokavaliota, koska sellaiseksi niiden tiskien on kuitenkin muututtava. Jos sitä ei tapahdu tällä vuosisadalla, niin tulevaisuudessa kuitenkin. Tuokin lausahdus varmaan sai jonkun nenäkarvat siellä lepattamaan, että mikset sie syö oikiaa ruokaa, niinkö me kaikki muukki? Vitu hippi! Mie en makkaroistani luovu! Juu, et näköjään…(cusipisara).

Valikoima aamiaisella oli huikean laaja, mutta aika vähän loppujen lopuksi semmoista laaria, josta näillä opeilla olisi voinut ottaa. Ainahan voi toki ottaa pelkästään tomaattia,kurkkua, ja leipää siihen niin perkeleesti, ja vettä päälle. Siinäkin kyllä saa leivästä suolaa turhan paljon, joten ei sekään oikein käy. No pelkkää tomaattia ja kurkkua ja vettä? 15 e aamiainen?

Varmasti moni miettii, että “onko nyt nuin vakavaa yhesti josaki laivala…” – mussun. Mutta kun ei tässä kyse olekaan siitä, onko yhdesti vakavaa syödä jotakin, vaan vituttaa aika paljon se, että kun tietää mikä ruoka on terveellistä ja miksi, niin sitten jossakin ravintolassa saakin etsimällä etsiä, ja miettiä päänsä puhki sitä ateriaansa, että mitähän tuossakin nyt on, tai sitten pyydellä sitä ruokaa vielä menun ulkopuolelta erikseen. Ja sitten taas joku epäterveellinen ruokavalio, josta tiedetään jo ihmisten kehoistakin suoraan, ettei se ole heille terveellinen ollut, ei eilen, ei tänään, eikä huomennakaan, niin sitä sitten kuitenkin suositaan täysillä, ja survotaan kaikki vitun makkaralajit esille ja saataville.

Laivalla oli tarjolla vaikka mitä vegaanista ruokaa, mutta halusin päräyttää loppuun vielä mielipiteeni näistä tämmöisistä aterioista, joita varmasti hintansa puolesta monet matkoillaan suosivat.

Vegaaninen hampurilaisateria

Se, että jokin on listalla vegaanista, niin sehän ei tarkoita, että se olisi terveellistä. Voi herranjumala miltä maistuu puolen vuoden tauon jälkeen tämmöinen ateria! Enkä sano että se maistuisi hyvältä, tai ainakaan että olisin nauttinut tästä ateriasta. Koska koko ajan päässäni huutaa, että elä nyt helvetissä! Siinä on myrkkyä! Ja minä vain jatkan ja tukin suolaisia rasvaisia ranskalaisia ketsupilla ääntä kohti.

Mutta tuntui hyvältä, ja oudolta varsinkin se reaktio, etten oikeastaan halua syödä tämmöistä ruokaa, vaikka silti ostin ja yritin syödä. Keskenhän se kuitenkin lopulta jäi, vaikka söinkin nälissäni suuren osan. Eli jos taas niistä retkahtamisista… Niin nyt teki pahaa syödä tämmöistä, silti hyvän makuista ruokaa. Ja jos joku tekee pahaa, niin ei siihen retkahda helposti. Mahtava juttu kyllä sekin!

Mitä pitemmälle tuo ateria meni, niin sitä kammottavemmalta se aina tuntui. Suolakurkut tietenkin oli heti out, koska siis mitä? Jotaki ravintoarvolta köyhää kurkkua, joka on täytetty suolalla. No sitten on tuota jäävuorisalaattia, niin muka aloin sitten sitä haarukoida, että no jos nämä ainakin syön,.. ja taas mietin että miksi? Lämmintä ravintoköyhää jäävuorisalaattia, joka on suolan ja rasvan kanssa pyörinyt lautasella. Ja niin se pikkuhiljaa jäi koko ajan jokainen ainesosa vuorollaan out, out, out…

Oikeastaan vituttaa kun en jaksanut miettiä tarkemmin ja katsoa sitä ruokalistaa, koska siis oishan tämä pitänyt tietää, minkälainen olo tuommoisesta jää. Mikä tahansa vegaaninen kaalikäärylerulla olisi ollut parempi valinta. Mutta halusin myös päättää tämän blogin tyylillä! 😀

Listalta, tuo ateria siis sisälsi: Kasvispihvi, vegaaninen juusto, guacamolea, marinoitua punasipulia, tomaattia, salaattia ja maalaisperunoita. Eli ranskalaisia? Mitä vitun maalaisperunoita… No kuitenkin. Suolaa ja rasvaa tuli nyt sellainen keko, että kylläpä janotti tuon jälkeen.

Näköjään tuo hampurilaispihvi oli nimeltään BeyondMeat™ kasvispihvi, ja netistä löytyy tietoa saman nimisestä paistettavasta vegaanipihvistä:

“AINESOSAT: Vesi, herneproteiini-isolaatti 18%, rapsiöljy, raffinoitu kookosöljy, luontaiset aromit, savuaromi, stabilointiaine (selluloosa, metyyliselluloosa, arabikumi), perunatärkkelys, maltodekstriini, hiivauute, suola, auringonkukkaöljy, kuivahiiva, hapettumisenestoaine(askorbiinihappo, etikkahappo), väri (punajuuriväri), muunnettu tärkkelys, omenauute, sitruunamehutiiviste.”

Tekee pahaa lukea nuo ainesosat kaikkinensa, mutta että vielä… Rapsiöljy, kokokosöljy(!), auringonkukkaöljy…. Olisi jäänyt muuten tilaamatta, jos olisin nämä kaikki ainekset tiennyt etukäteen. Jos ne nyt olivat myös juuri nämä. Todennäköisesti olivat, tai ainakin vastaavat.

No mutta sanotaan nyt itsekin, että mitä se haittaa kerran laivalla? 😀

Ei se mitään haittaa, syödään joka laivareissulla näin, ja aina perjantaisin viikonlopun kunniaksi, koska onhan se vegaania… “Siirryin kasvisruokavaliolle, koska haluan terveellisempää ruokaa ja laihtua.”

Tämä on tietenkin ääripään esimerkki, josta helposti ääliökin tajuaa ettei ateria ollut nyt kovin tervettä, mutta siinä todellakin kannattaa mietiskellä, kun ruokateollisuus kuitenkin hädissään nyt lähtee, ja on lähtenytkin jo aivan täysillä tähän vegekaruselliin mukaan, että siinä ollaan edelleen silti vielä todella kaukana terveellisestä ruoasta, vaikka ravintolanmenun listalla olisi kuinka merkattu (v) – vegaanisuuden merkiksi.

Hyvä että kasvisruokavaliolle siirtyminen lisääntyy, mutta kun sitä vegehommaa pusketaan nyt sitten täysillä eteenpäin, niin vituttaa että se menee kuitenkin edelleen vieläkin vähäsen vinkkuraan.

Mutta eläimet ovat turvassa, se on aina hyvä.

Iltapalaa ei tuon aterian jälkeen tarvinnut syödä, olin laivareissun jälkeen niin väsynyt silmät kierossa, että menin melko nopeasti nukkumaan. Tätä blogiahan kirjoitan yleensä aina seuraavana päivänä, siitä edellisestä. Niin tälläkin kertaa, ja sanon vielä loppuun, että miten herkullista oli tänään syödä vielä yksi jäljelle jäänyt tortilla. Vaihtaisin pari semmoista milloin vain tuohon hampurilaisateriaan, ja on kiva syödä sellaista roskaruokaa hyvällä omatunnolla. Vaikka joka helvetin perjantai, lauantai ja sunnuntaikin.

Kiitoksia näistä arkilätinöistä, jatketaan samaan malliin, ja ehkä vieläkin parempaan, kun kokkaustaidot kehittyy!

3 vastausta artikkeliin “22.1.2020”

  1. Tuo burger osoittaa viimein, että lihaa ei tarvita mihinkään.
    Tai siis että jos tuollainen hampurilaisateria ei tarvitse lihaa, niin ne teuraseläimet kuolevat ihan turhaan, joista tehdään niitä oikeita lihahampurilaisia. Onnittelen ateriavalinnoista laivoilla.
    Tuo aamupala oli ihan jees, lehmä ei kuollut ateriasi takia, ja pientähän tuo oli siihen verrattuna että ennen tuo oli täysin normaali ruoka aina jos kävi kaupungilla. Jos oli rahaa. Ja kotimaista perunaa pitää aina tukea ja ostaa.
    Mutta hienoa että on saatavilla tuollainen vaihtoehto, että ei tarvitse ketään tappaa voidakseen lyödä verisuonensa lyttyyn.

    1. Ei todellakaan hampurilaiset tarvi sitä pihviä ainakaan naudasta sinne väliin. Maistakaapa joskus hampurilaisessa ihan vain sitä pelkkää pihviä, ennenkö maistatte mitään muuta ennen sitä. Se ei maistu tasan miltään. Ne on ne hesekastikkeet ja dressinkit ja muut lisäsörsselit minkä sieltä maistaa, jos pihviä haukkaa siellä hampurilaisen välissä. Mielikuva.

      Ja niinhän se on, ettei pelkkää lihaa syö kukaan. Se on pahan makuista. Se vaatii aina suolaa, pippuria, mausteita, kärryyttämistä öljyssä, ja vaikka mitä, ennen kuin se maistuu miltään, ja se on kypsennettävä tai siitä saa myrkytyksen. Vaikean kuuloista ruokaa nyt kun miettii :D.

      Ja edelleen tämän ruokavalion helpoin osio, oli luopua lihasta. Ruoanlaittoahan se pistää miettimään, tämmöiselle joka ei muuta ollut koskaan syönyt muutako lihaa jonkun lisukkeen kanssa eri muodoissa ja perunoissa.

      Se vaikein osio päästä mukaan tähän mielettömän hyvään ja lopulliseen ruokavalioon, on pystyä syömään tavallaan ensin sitä mautontakin ruokaa, siihen asti että se sama ruoka yhtäkkiä maistuukin vaikka mille hyvälle. Kun sitä aikaa ei voi tajuta, sitä ei voi nähdä, sitä ei myöskään voi vaihtaa ja korvata jollakin, että kaikki tapahtuisi nopeammin. Se on vain kestettävä, ja hommaa pitää mielenkiintoisena sen aikaa maistella kaikkia uusia ruokia, kunnes ne makuhermot sieltä rasvasuola -masennuksestaan vihdoin herää henkiin.

      Ja onnistuu lytätä verisuonensa, kasvisruokavaliollakin.

  2. Kiitän ja kumarran. Onneksi olkoon uuden elämäsi johdosta, ja toki tuo painon pudotus on aivan mahtava saavutus. Paljon on tullut infoa, paljon se on vaikuttanut omiin valintoihini. Ja tietty hillittömän hauskaa tekstiäkin on ollut kiva lukea.

    Tuskin se maailma tuohon ruokavalioon koskaan muuttuu, mutta ainakin kasvis-ruokia tulee koko ajan enemmän kauppoihin. Vaikka ihminen tietää mikä on hyväksi ja mikä ei, niin ei se välttämättä vaikuta valintoihin.

    Edelleen tupakoidaan, edelleen käytetään alkoholia, edelleen käytetään huumeita, joten eiköhän edelleen syödä rasvaa ja suolaa ja sokeria tulevaisuudessakin. Mutta tämä tietopaketti ei ainakaan ole kenellekään pahasta, ja aina joku saattaa muuttaa hieman elämäänsä paremmaksi, ja planeettaa siinä samalla.

    Musta yks huvittavimmista jutuista oli se kun sun kaveri katsoi sun vihanneksia ja juureksia pursuavaa ateriaa, ja kysyi “mistä saat vitamiinia?” VOI APUA! Luulin että nuo asiat olisi kaikkien Suomalaisten tiedossa, mutta ilmeisesti ei 🙂

    Onnea ja terveyttä jatkoon!!!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *