29.7.2019

Aamupuntarointi näyttää 93.1 kg. Siellä vilahti jo 92 lukemaakin mutta otetaan aina se maksimi tuolla kuuden euron tarkkuusvaa’alla.

Hurjan tuntuinen on painonpudotuksen tahti, muttei se mahassa vielä oikein näy. Vyössä kylläkin pari reikää ollaan jo nipistetty kun kuukausi lähenee loppuaan. Ostin juuri ennen tätä vähän uusia xxxl vaatteita mm. shortsit, jotka olivat ostaessa mukavat. Pysyivät jalassa ilman narulla sitomista, mutta eilen kun nousin sohvalta ne shortsit jalassa niin ne lumpsahti nilkkoihin. Tietenkin juuri kun oli kädetkin täynnä tavaraa. No siinä tietenkin nauru pääsi, semmoinen positiivinen nauru, mikäli negatiivistakin naurua on olemassa.

En halua alkaa saarnamieheksi, mutta tiedän että moni WFPB:n aloittaja huomaa nämä samat, jokseenkin ehkä kusen päähän nousemisenkin oireet itsessään, ja alkaa maailma näyttää entistä kurjemmalta. Tässä kuitenkin uskoo täysin tällä hetkellä olevansa oikeilla raiteilla ruokavalionsa suhteen, ja näin ollen moni lehtiartikkeli, ravintoloiden menut, erilaisten ravintosuositukset pistävät silmään. Kokee myös vähän semmoista hätää kertoa näistä asioista muillekin, varsinkin kaupan kassoilla.

Mutta se on vaarallista. Sen jälkeen olet vain entistä enemmän paskiainen. Olen saanut jo osakseni kaikenlaista kritiikkiä ja suoraa haukkumistakin, kun eräälle terveyshuolista kärsivälle ystävälleni lähetin ne samat videot, jotka saivat minutkin tutkimaan tätä asiaa oikein kunnolla, yhteistyössä siskoni kanssa. Se vastaanotto oli lähes tyrmäävä välittömästi, vaikka tämän asian miettimiseen menee kyllä paljon enemmän aikaa. Vieläkin tutkin asiaa vaikka olen alkanut jo tapoja noudattamaankin.

Oletetaan kuitenkin, että tämä hevonen voittaa. Vuosien päästä WFPB on valloittanut sen raamatullisen ruokaympyrän. Oletetaan hetki, että tämä on nyt se absoluuttinen totuus parhaasta ruokavaliosta.

On tosi kurjaa tässä sitten lukea kaikenlaisia ravintosuositusta. Iltalehdestä löytyy myös vanhempi artikkeli kirjoitettuna 16.11.2017 kello 17:49, jossa puhutaan ja vertaillaan vähän perusvegaanin ja plant based kasvisruokailun eroja. Voitte käydä itse etsimässä sen artikkelin jos kiinnostaa, mutta siellä lytättiin oikeastaan loppujen lopuksi suoraan kaikki arvot, mitä tämä whole food homma pitää sisällään. Vegaaniliiton laillistettu ravintoterapeutti, oli hänen tittelinsä ketä siinä haastateltiin. Nimeä en mainitse, ehkä hänkin on jo muuttanut mielipidettään kun aikaa on kulunut kuitenkin tuosta artikkelista. Eikä sillä ole väliä näissä esimerkeissä.

Mutta hän syö kuulemma paljon hyviä rasvoja, avokadoja ja neitsytoliiviöljyjä. Niinpä niin, onhan ne rasvat hyviä juu. Hän ei myöskään vetäisi suurtakaan eroa tavallisen vegaanin ja plant based vegaanin välille. Ja hän lisää myös erikseen vielä, että kotimainen rypsiöljy on se erinomainen omega3 lähde, ja vaikka tutkimusten mukaan kookosöljy on kovaa rasvaa, niin ei se 1-2 ruokalusikallista päivässä ole pahaksi.

Siis ihan järjetöntä tekstiä verrattuna näihin oppitunteihin mitä olen käynyt kuuntelemassa ja lukemassa. Mutta tämä oli vain yksi esimerkki. On kaikenlaista teraa ja peuttia, jotka sanoo että hampurilaisravintoloissa käyntiä pitäisi rajoittaa, esimerkiksi vain yhteen kertaan viikossa. Eli 52 kertaa/päivänä vuodessa, eli aikamoinen on prosenttiluku, jolloin kävisit vääntämässä hampurilaisaterian.

Sitten kun näitä artikkeleita on, niin ihmisethän elää sitten sen mukaan. Tulipa kiva uutinen, kun vaikka painankin 120 kg, niin se ei johdukaan huonosta ruokavaliosta, kun enhän minä käykään kuin kerran viikossa pitsalla.

Ehkä vähän taas kärjistäen, mutta tällä hetkellä tuntuu että muihin vegaani asteisiin tässä on pikkuisen muutakin eroa kuin mm. nämä öljyt ja suolat. Mutta se ero on kuitenkin ihan mieletön.

Lähdetään vaikka siitä liikenteeseen, että suunnittelen paheitani varten päiväristeilyä Turusta Ahvenanmaalle ihan piakkoin. Silja Linen sivuilla kerrotaan, että vegaaneille on ravintoloissa vaikka ja mitä, muttei se välttämättä tarkoita WHPB kannalta juuri mitään, jos esimerkiksi jonkun soijasalaatin soijakimpaleet on uitettu ja poltettu rasvakeittimessä. Tai ruokaan on lotrattu öljyä esimerkiksi salaattiin tai muihinkin annoksiin, ja suolaa ja muuta sen sellaista. Hesburgerissakin piti ottaa lopulta pelkät kahvit. Se on mielestäni aika suuri ero. Ei ole ravintoloissa tietääkseni vielä listaa, jossa myös tämä vegaanin ääripää olisi otettu suoraan huomioon, ja saisi valita sieltä suolattomat öljyttömät rasvattomat setit, ja tehdä tarvittavat muutokset suoraan lautaselle. Pyytämällä voi saadakin, en minä sitä tiedä, mutta värkkäämiseksi menee. Kysynnän ja tarjonnan laki sekä business maailma, sillä ei kiinnosta vittuakaan haluaako joku elää terveellisemmin. Sitä mitä ostetaan, niin sitä myydään ja sillä selvä.

Tiedän että joitakin lukijoita mietityttää, että no onko se sitten niin vakavaa käydä kerran niin sanotusti vegepitsalla? Ei ehkä ole, mutta kiusallista kuitenkin. Elä sitten mene sinne ravintolaan perkeleen hippi! Mutta kyllä aion ne ravintolat katsastaa ja kysellä, että miten siellä sitten käy. Voinhan olla väärässäkin, ja siellä onnistuu vaikka mikä, tämä kaikki kun on uutta minullekin. Tällä hetkellä kuitenkin surullinen totuus näyttää olevan se, että jossakin on pakko joustaa. Kasvisruokavalio on kuitenkin silti aina parempi vaihtoehto, kuin eläinkunnan tuotteet, vaikka siellä oltaisiin suolan ja öljyn kanssa hieman lotrattu. Aion silti tehdä myös vähän omia eväitä matkaan, jos alkaakin siellä vituttamaan liikaa.

Tuttu herkullinen aamiainen, mutta salaattikulho oli vaikea saada tyhjäksi. Ei vain ollut nälkä mutta vedin väkisin sen loppuun asti. Ehkä on typerää tätä samanlaista kuvaa laittaa joka aamu, vaan kuva monesti kertoo enempi kuin monta sanaa, ja haluan kirjoittaa just eikä melkein miten tämä homma todellisuudessa etenee, tässä tapauksessa.

Aluksi piti tehdä kirja mutta ei tästä oikein kirjaa taida tulla. Näyttää enemmän blogilta. Aikamoinen urakka alkaa sitä vääntämään kun ensin kirjoitteli muualle tiedostoon kaikki. Pikkuhiljaa siirrellään.

Mutta ensin taas syödään. Aika monipuolinen setti kun oli vielä yksi annos tuota kohta legendaariseksi noussutta kasvis sotkua. Ja spagetitkin meinasi unohtua jääkaapin perälle:

Annoksia annoksen perään. Seuraavaksi onkin jo iltapalan aika. Joskus rävin illan viimeisiä ruokia appelsiinin, tai jonkin hedelmän ennen kuin alkaa olla nukkumiset lähellä, niistä en ole kuvia jaksanut laittaa. Pitäisi kyllä nehän olisi mielenkiintoisia.

Iltapalat:

2 vastausta artikkeliin “29.7.2019”

  1. Sehän on totta, että oli niin monta rohvesooria yhtä mieltä, niin on yhtä monta täysin toista mieltä. Ihmisten pitää sitten vaan päättää ketä uskoa, vai uskoako ketään.

    Joka toinen päivä kahvi on hyväksi sydämelle, ja joka toinen päivä se on tappavaa myrkkyä. Niin se vaan menee.

    Siitä en ehkä tuohtuisi että “pikahapurilais ketjun tuotteista” ei löydy terveellistä, ja varsinkin rasvatonta vaihtoehtoa. Eihän niitä ole luotu sitä varten. Musta vois verrata siihen että menee kirkkoon, ja haluaa kuulla mitä Allah olisi mieltä 🙂 näin kärjistettynä.

    Toinen juttu on tietty se, että tänä päivänä tässäkin maassa on NIIN HELVETIN montaa eri ruokavaliota, ja helvetin paljon allergioita, että on aika mahdoton tyydyttää kaikkien tarpeet. Pitää olla laktoositonta, gluteiinitonta, vehnätöntä, possutonta, lihatonta, kalatonta, kanatonta, rasvatonta, maidotonta, pähkinätöntä, munatonta, maissitonta, soijatonta, herneetöntä, mansikatonta, unohtamatta eri mausteet joille moni on allerginen jne jne jne lista on loputon…

    Rehellisesti sanottuna en tiedä miten yksinkään suurkeittiö tulee selviämään tulevaisuudessa, kun kaikille pitää tehdä oma ruoka. Ja mietippä esim. sairaalat, hoitolaitokset yms, joilla ei ole budjettia oikeestaan mihinkään, henkilökuntaa ei miksikään, ja kaikki pitää silti pystyä ruokkimaan kukin tyylillään.

    1. Siksi se onkin niin vaikeaa kun mistäs tiedät ketä uskoa. Eikä sen pitäisi olla uskon asia, vaan tietellisten faktojen näyttämä tie.

      TOki pikaravintolasta ei saa kevyttä ruokaa, mutta on siinä katsokaas semmoinen homma, että kun kaikki vaihtoehdot mihin liikkuessaan päätyy, niin sattuu vaan olemaan joku hampurilaisketju. Miksei siinä kohtaa ole Whole Food Restaurant edes joskus? Eli kun on tienpäällä ja kaupoissa, niin sitten se vaihtoehto mistä mennä edes kysymään jotakin syötävää, on aina Hesburger tai joku vastaava. Typeräähän sieltä on mennä kyselee mitää salaattia, muttako ovat joka paikassa eikä muuta välttis ole siinä, ja ehkä jotku seurueesta sinne kuitenki haluaa :).

      Hankalaksi tällä elämänsä tekee, se on selvä. Mutta ei voi mitään.

      Juu, ois parempi ku olis vaan se yksi ruokavalio, se oikea.

Vastaa käyttäjälle Tackle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *