4.9.2019

Aamupuntari 89,2 kg 🙁

Tänään pitää porhaltaa kirjastoon, koska sinne tuli Dr Gregerin – How Not To Die Cook Book – eli se keittokirja joka liittyi siihen saman nimiseen kirjaankin, josta on jo monesti ollut puhetta.

Se on jännä juttu nähdä se kirja siinä mielessä, koska toivoisin, että sieltä saa sellaisia ohjeita, jotka on oikeasti niin helppoja tehdä, että minäkin voisin ne ymmärtää ja oppia, eli mahdollisimman vähillä ainesosilla, simppeleitä asioita, mutta mikäli se onkin sitten taas semmoisia ylihienoja reseptejä 25+ ainesosasta rakennettuja, 7 eri kodinkoneella valmisteltuja helvetin vaikeita pitkiä reseptejä, niin eipä sitä sitten tarvitse itselleen ostaa omaksi. Niin, se oli siis se jännä juttu, että tarviiko sitä sitten ostaa omaksi vai ei?

Mutta paluu arkeen aamiaisen merkeissä. Keho huutaa jo luokseen appelsiinia. Enpä olisi uskonut, että oikeasti joskus mietin jotakin appelsiinia aamulla, että nyt pitää saada yks semmonen ja heti äkkiä.

Äkkiä!

Sitten sinne kirjastoihin:

Odotukset on korkealla.

No joo… Kun on ruoanlaittotaidot jossakin siellä surkeimmankin kokin kaukana alapuolella, niin eipä eka silmäyksellä tullut mitään kovin helppoa reseptiä tässä vastaan. Jos puhutaan helposta ruoasta, niin entisessä ruokavaliossa se makaroonilaatikon tekeminen oli mielestäni helppo, ja senkin sai epäonnistumaan, mutta se sentään myös joskus saattoi onnistua. Mutta minusta siinä oli ainesosia riittävästi, ei liikaa, ja ruoka tuli aina, että sitä voi kutsua termillä: “Helppo resepti”

Lähes kaikki muut ruokareseptit tuottaa ongelmia. Siksikin joudun keksimään täysin päästäni erilaisia ruokia, osasta tulee syötäviä, osa menee alas kurkusta väkisin. Yleensä nämä niin sanotut helpot reseptit lähtevätkin tiettyjen ainesosien ostamisesta ensin, eli ei koskaan ole valmiiksi kotona sattumalta niitä aineksia, mitä joku helvetin avocado resepti nyt siellä taas vaatisi. Sen lisäksi tuossa kirjassa näytti olevankin jokin lisuke monesti, mikä ensin pitää tehdä, ennen sitä varsinaista ruokaa. Eli kokkaa sitten kaksi eri reseptiä yhden aterian eteen? Se kyllä mainitaankin, että monesti tullaan käyttämään jotain lisukkeita, ja ne opetetaankin tuossa kirjan alussa ensimmäisenä. Vaan kun ei niitäkään saa tehtyä, täällä.

En tajua sitä, kun sanotaan aina, että on niin HELPPO resepti. Vittu minulla ei ole tullut vastaan kyllä yhtäkään helppoa ruokareseptiä koko elämässä. Enkä kyllä ole nähnyt, että joku olisi erikseen mainostanut, että tämä on nyt sitten niin vaikea resepti, ettei teidän kannata edes yrittää. Kaikki on aina muka nuita helppoja reseptejä, vaan kun ei ole. Tuntee itsensä niin saatanan ääliöksi aina näiden reseptien kanssa, että pitää välissä käydä kokeileen kengällä että vieläkö muistaa miten rusetti tehdään.

Mutten kerennyt tänään kuin vain vilkaista tuota kirjaa, ja se oli kaikenlisäksi englannin kieltä, eli varmasti tämä on helppo keittokirja kaikille jotka on sitä mieltä, että ne helpot reseptit on helppoja.

Ei kai se auta kun väkisin joskus valita tuolta joku resepti, ja lähteä sitten vain hakemaan ne ainekset kaupasta, ja sitten tulla kotiin se resepti laittamaan. Se on vähintään 24 tunnin projekti ja vaatinee myöskin kypärää, vaan ehkä se siitä helpottuu.

Ongelmana on myös näiden helppojen reseptien kanssa, ettei tässä ole semmoisessa elämäntilanteessa, että voisi nuin vain mennä kauppaan ja ostaa sieltä aineksia jonkun vitun helpon reseptin tahtiin. Nyt tässä mennään niin, että tiedetään jo suurinpiirtein mitkä ainesosat ovat terveellisiä ja hyväksi, ja niitä sitten ostetaan kaupasta jääkaappiin väkisin, ja kotona vasta yritetään keksiä mitä helevettiä niistä sitten voisi ruoaksi laittaa, koska reseptikirjasta ei ole ikinä mitään apua, eikä internetistä. Se resepti kun ei koskaan tiedä, että mitä täällä on jääkaapissa.

Kauppareissun tein samalla:

Valkopapuja taas tehtäväksi kun pakastin tyhjeni niiltä osin. Hedelmät sattui olemaan tarjouksessa, joten se päätti tuon kauppareissun lopullisen suunnan. Siinä on melkein viikoksi hedelmää. Jotain passion fruitseja sai eurolla kolme, joten maistellaan taas vähän erilaista.

Mutta nyt kokataan sitten taas jokin epätoivoinen improvisaatio. Reseptiä ei ole olemassa:

Ruusukaalit meinasi unohtua jääkaappiin. Tarkoitus heittää kaikki nämä ainekset uuniin, ja keksin tehdä tuommoisen tosi laimean litkun soijakastikkeesta, jonka sitten laitan tuonne vuoan pohjalle nesteeksi.
Ensin nämä, ja sitten tajusin ettei ole vielä papuja kyytissä. Tarkoitus oli että tekisin vain muutamasta aineksesta tämän koko homman, että jätän porkkanatkin pois, mutta aina minulle käy sitten…
… näin. Pitää saada ne pavut väkisin ruokaan ja niin ne meni porkkanatkin. Tähän folio päälle ja uuniin.
Aivan loistavat tuoksut lähti tästä, jopa niin hyvät etten lisännyt mitään mausteita sen pohjalla lilluvan laimean soijalitkun lisäksi.
Tummat riisit kaveriksi. Lautaselle lisäsin kaalien päälle vähän sinappijauhetta ja kurkumaa. Riisien päälle kaivoin tuolta vuoasta sitä litkua vähän kostukkeeksi

Täytyy sanoa, että tämä oli yksi taas niistä parhaimmista ruoista mitä täällä on tehty. Ruusukaalet näköjään rokkaa, niihin tulee hyvä maku uunissa melkein ilman mitään mausteita. Tätä voi tehdä toistekin.

Iltapalaksi jääkaappiin oli jäänyt vielä tämmöinen:

Ei tämäkään paha ollut
Page 4 of 30
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30