25.7.2019

Tulipahan mieleen, että ehkä jonkinlainen puntari olisi hyvä olla tuohon painon seuraamiseen. Sinänsä en edelleenkään pidä sitä pääasiana, vaan kivana bonuksena, mikäli painokin putoaa tässä samalla, mutta kunhan verisuonet toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Tupakointi tuskin helpottaa sitä asiaa, mutta että ravinnonpuolesta ainakin on yritetty tilannetta korjata, ennen kuin tarvitaan verenpainelääkkeitä.

Mikäli vaatekokoja saa pienemmäksi, niin vaikkei köyhä rikastu välttämättä olemalla laiha, niin kyllä ostovoima kasvaa. Esimerkiksi kun kirpputorivaatteita penkoo, joko paikan päällä, tai esimerkiksi tuolla vähänkäytetty.fi kaupassa, ja sinne pistää hakuun miesten farkut, ja se läskiperse koko eli xxxl tai sinnepäin, niin siellä saattaa löytyä 1-3 housut hyvällä tuurilla, jotka ei sitten edes kelpaa. Mutta kaiken kaikkiaan farkkuja kuitenkin listan mukaan on 300, eli mikäli pääsee lähelle normaaleihin mittoihin farkkuinensa, niin voi alkaa enemmän löytyä vaikka mitä hyvää vaatetta halvalla kirppareilta ja netistä. Se on mukavampaa kuin pelkkä kilojen pudotus, tosin kyllä elimistö ja polvet kiittää kovasti, jos tästä polkastaan ajan kanssa kohti normaalia painoindeksiä.

Painoindeksi olisi normaalipainon keskivaiheilla, 182 cm miehellä siinä 75 kg kohdalla. Muistan painaneeni joskus sen verran, hyvinkin pitkään, ja allekin. Muistan myös kuinka 80 kg rajapyykki ylitettiin, ja nauratti ettei jumalauta mikä läski. Viimeiset puntaroinnit olivat jo 90 kg kieppeillä, sen koommin en ole puntarilla käynyt vuosiin, kunnes nyt vasta pohjoisen reissullani, missä pamahti se yli 100 kiloa tauluun, ja olin hetken hengittämättä tuijottaessani mittarilukemia.

Siitä voi mietiskellä ja kehrätä inspiraatiota kun ruvetaan aamiaisia mietiskelemään:

Puuroon on lisätty ruokalusikallinen pellavasiemenrouhetta, kuten joka puuroon tästä eteenpäin. Paitsi silloin kun se unohtuu. Kippaan sekaan myös tuota Soyayayay maitoa. tai juomaa.

Kaikki ostokset ei ole tallessa, kuten jo mainitsin, kun tarkoitus ei ollut alkaa dokumentoimaan ihan joka asiaa alusta lähtien, mutta tästä eteenpäin yritän muistaa kaikki ostokset kertoa. Tuo vasemmassa kuvassa oleva tumma ainesosa on pellavasiemenrouhetta, jota ostin jo aiemmin. En ole vielä kuvaa siitä ottanut enkä kertonut sen kummemmin, mutta siitä saa mm. niitä ALA nimisiä omega3 juttuja, eli vähän rasvaa. Sitä säilytetäänkin jääkaapissa siitä syystä ettei se härskiinny. Sitten kippasin soijamaitoa vähän turhan paljon kastikkeeksi mutta olipahan hyvää, kun pakasteesta ropsautin mustikoita vielä kyytiin. Mustikkaa pitää olla joka aamu. Semmoinen on mielipide nyt. Pieni 200 gramman pussi kestää monta aamua, eikä ole siihen nähden hirmu kallista. Kannattaisi käydä kyllä poimimassa itse, mutta kun eihän sitä viitsi.

Aamiaisen jälkeen lähdin aivan muilla asioilla, huvikseni pyöräilemään kohti Rieskalähteentien Ekotoria, missä on kierrätettyä kamaa laidasta laitaan myytävänä. Löysin sieltä vahingossa tuurilla tämmöiset:

Se on puntari kuvassa.

Digitaalinen punnitusvaaka, joka osoittautui kyllä myöhemmissä tutkimuksissa aika onnettomaksi, eli se saattaa heitellä mittaustulosta 0,7 kg verran, riippuen vähän mihin kohtaan hyppää seisomaan. Eli päivittäiseen puntarointiin ei paras mahdollinen, mutta ei se mitään. Mittaan päivittäin ja kyllä ne 10 kg muutokset sieltä ainakin pitäisi huomata. Vehje maksoi 6(kuusi) euroa

”Minuutti Mikko” joka oli nimeltään Salsa Master. Tuolla tuli kaikenmaailman reseptejäkin mukana, erilaisiin salsakastikkeisiin. Äkkiseltään kaikissa luki että oliiviöljyä tai jotakin öljyä pitäisi aina lisätä. Mutta voihan sen jättää resepteistä pois. Vehje maksoi 1,5 euroa lisävarusteineen.

Sitten löytyi tämmöinen siivilä. Eikö olekkin jännä ja punainen? Mutta se miksi haluan mainita tästä oikein erikseen, on sen käyttötarkoitus. Tämä nimittäin jätetään pyörimään iäksi keittiön lavuaarin läheisyyteen. Tähän kipataan ruuanjätteet, esimerkiksi sen huonon riisikeittimen kattilaan kun palaa riisiä pohjaan kerros kiinni, niin kun sitä sitten yö liotetaan pois, niin sen ryönän voi aamulla veden kanssa sitten kipata tuohon siivilään, eikä se mene lavuaariin. Pikkuisen fiksu idea! Siskoni keksintö, en tiedä mistä se nero näitä ideoita päähänsä saa, mutta hän suositteli lämpimästi kokeilemaan, niin ostin nyt heti kun löysin sopivan, 0,40 eurolla. Eikä tuota tarvitse tiskata jynssätä, kun ei siitä mitään syödä. Ryönät vaan pois, huuhtelu ja ehkä paperilla pyyhkäisy jos jotakin jää kiinni. Tietenkin joskus sen voi tiskata, riippuen minkälaisia asioita sillä on tehty. Nukuttaako?

Ryntäsin heti puntarille ja lukemat näyttivät 95 kg. Puntari on eri kuin mikä vanhemmilla oli, ja muutenkin näistä tuloksista ei kannata hihkua riemusta, muttei myöskään pettyä. Paino kuulemma vaihtelee vähän jatkuvasti, vaan ei se heijaa kuitenkaan varmasti yli 5kg heittoja päivässä, joten kyllä tämä suuntaa antaa, vaikkei tarkin puntari olisikaan. Seurailen nyt lähinnä vain jos tulee uusia lukemia, esimerkiksi jos vilahtaakin 92 kg jota ei ole ennen näkynyt, niin tiedän että vähän on paino pudonnut ja putoamaan päin ainakin mennään.

Pyörälenkin jälkeen onkin jo armoton nälkä. Hiki kauhea päällä, Turussa on hellettä. Onneksi on eilistä ruokaa valmiina:

Päivällinen oli sitten myöhemmin samaa settiä perunoilla:

Tämän viimeisimmän aterian jälkeen rupesi jo vähän tuntumaan, että pitäisikö tässä jotakin vaihtelua edes koettaa saada jo aikaiseksi. Löysin kaapista kuivattuja herneitä. Lukiessani ohjeita tajusin kuitenkin, ettei hernekeittoa syödäkään ihan heti. Herneitä pitää liottaa 12 tuntia, jotta ne kiehuvat valmiiksi nopeammin ilmeisesti. No laitoin herneet likoamaan, eikä illalla auttanut kuin taas syödä samaa sotkua mitä aiemminkin:

Hyvää yötä