Aamupuntari 90 kg 😐
Sieltä se kahdeksikolla alkava luku puntarissa jo vilikkuu muttei vielä pysähdy siihen. Se on vissiin tuo leipä joka lihottaa.
Dr Gregerin kirja lähenee loppuaan. Heikun keikun sanoo aivo-osasto. Kannattaa lukea tuo kirja!
Paljon kirjoitin ylös oppeja, muttei kaikkia muista. Ainesosan muistaa, että kurkuma oli hyvä, muttei muista minkä takia, vaikka se oli vähän vaikka minkä takia. Syitä oli kuitenkin niin hirmuisesti, että yritän syödä päivittäin sitäkin.
Ainesosista oli paljon faktaa, myöskin ohjeita ja ruokavinkkejä oli paljon, että miten niitä aineita voi esimerkiksi käyttää, mutta ne perustui hyvin monta kertaa myös johonkin tehosekoittimeen tai muuhun kodinkoneeseen mitä ei nyt ole(vielä).
Ristiriitainen on tämä ravintomaailma muiltakin osin. Esimerkiksi olen kuullut erään lääkärin sanovan, että kun tehdään tehosekoittimessa hedelmästä juoma, niin sen ei tarvitse mahalaukussa sitten kauaa muhia kun se on jo jauhettu ja paloiteltu niin pieneksi, ja se olisi sitten sen takia myös suurempi rasite maksalle, koska se vaan hulahtaa sinne suoraan se koko hedelmä. Mutta sitten heti taas toinen tohtori ylistää maasta taivaisiin erilaisia smoothieita ja pannaan kaikki tehosekoittimeen huriseen.
Pähkinät on toinen ristiriitainen aihe, ja siitä jauhetaan(ja sitä itseäänkin jauhetaan) että se ei ensin ole hyväksi, ja sitten se on toisen lääkärin mielestä taas aivan mahtavaa, ja kannattaa joka päivä.
On sellaisessa jamassa täällä kotona sitten pähkinöidensä kanssa, että ottaa yhden pähkinän ja alkaa sitä viemään jo suuta kohti pikkuhiljaa, mutta aina välissä käsi pysähtyy, ja kulmakarvat päässä nousee kysyvään asentoon, suu on edelleen koko ajan auki, ja sitten kulmakarvat taas laskee ja se käsi lähtee varovasti liikkeelle ja menee lähemmäksi suuta, kunnes se jälleen jonkun artikkelin kohdalla taas pysähtyy ja kulmakarvat nousee ylös. Täällä kuitenkin jonkinverran pähkinöitä vielä menee, mutta tällä hetkellä lähinnä vain nuissa rusinabanaanikaura kekseissä.
Vaikea laji, ihmisillä kun on allergioita ja lääkityksiä, niin ei koskaan kannata ottaa mallia mistään, ennen kuin itse tutkii asian. Jos yhtäkkiä alkaa vetämään jollakin lääkityksellä vaikka lehtikaalta innoissaan, niin se voi olla sen oman lääkkeen kanssa pahaksi. Esimerkiksi vain oli tuo lehtikaali, koskee mitä tahansa.
Kakkostyypin diabeteksessä esimerkiksi, jos on jo lääkkeet käytössä, niin pitää olla varovainen, ja lääkärin kanssa yhdessä yrittää päästä pois niistä pillereistä arvoja seuraamalla, eikä yksinään. Koskee mitä tahansa lääkitystä, ja mitä tahansa ainesosaa, lääkettä ja koko ruokavalioa, josta innostuu.
Tietoa on myös monenlaista pitkin nettiä, esimerkiksi tuossa kanelin kumariini asiassakin samana päivänä luin useasta eri paikasta, joista yhdessä sanottiin että kumariinia on 200 kertaa vähemmän siinä Ceylonkanelissa kuin tavallisessa, ja toisella sivulla siinä oli 1000 kertaa vähemmän. Jotkut puolestaan puhuivat ettei siinä ole kumariinia ollenkaan, ja jossakin mainittiin taas että jonkun verran olisi. Ei ehkä paras esimerkki mutta internetissä on niin paljon virheellistäkin tietoa, että jos haluat jonkin asian olevan jollakin tavalla, niin voit valita semmoisen lähteen ja artikkelin missä sanotaan juuri kuten haluat.
Sitä ristiriitaahan se on myös iltapäivälehdissä ollut vuosia, että tänään näkkäri on epäterveellistä ja viikonpäästä sitä kehoitetaan syömään sen mahtavien terveysominaisuuksien vuoksi. Ja tästä samasta syystä moni on kyllästynyt jo kaikkiin ruokavalioleikkeihin, ja ovat tästä WFPB hommastakin jo varmaan ihan samaa mieltä, että eikö tämäkin ole nyt sitten ihan vain humpuukia? En tiedä, mene syömään kanamuna.
Seuraava ateria:
Jälkiruoaksi:
Leipää ajattelin tehdä pakkaseen, kun on niin sanotusti kokkaamisesta vapaa tämän päivän, mutta eihän täällä riittänyt aineet. Osa jauhoista loppu ja kauramaitokin. Sain kuitenkin just yhden annoksen tehtyä.
Pakkaseen sen takia, että leipä on täyttävää ja vie nälän pois, ja jos kutsu käy maastoon pitemmäksi aikaa niin olisi aina jotakin evästä mitä ottaa mukaan. Salaattia on aina rasiassa jääkaapissa, siihen ei tarvi lisäksi kun joku banaani matkaan ja leipineen pärjää pitkään.
Se huonopuoli tässä leipomisessa on, ettei tämmöiset ateriat ole tosiaankaan kovin järkeviä, mutta kun ei voi vastustaa tuoretta sämpylää:
Ristiriitaista se on myöskin katsella tätä maailmaa, tämän ruokavalion silmin. Kaikki on perusteltua, kuulostaa loogiselta, tulokset puhuvat puolestaan, perustuu vain ja ainoastaan tieteeseen, kaikki on hyvin. Mutta sitten kun lähtee käymään kaupungilla, niin ei siellä ole ollenkaan tämmöistä. Vaan ihan päinvastoin kaikki, paitsi vihannestori.
Kaupassa katselee, että mihinkäs se reilusti ylipainoinen, huonosti kävelevä kärryyn nojaileva rouva onkaan seuraavaksi menossa. Nyt sillä näkyy olevan kärryssä jo monta purkkia maitoa ja kanarasioita… Jaa nyt se meni seuraavaksi hakemaan vähän limpparia. Isoa pulloa pyörittää onkohan tarjouksessa 2-pack?
Se katselu ei ole mitään ylimielisyyttä, pikemminkin se näyttää kauhuelokuvalta jossa on itsekin mukana, eikä vaan peloltaan voi kääntää katsettaan pois. Sen kaiken lukemansa tiedon kun on sisäistänyt, niin se vaan kaupassa tuntuu tosi pahalta katsoa mitä sieltä ostellaan. Asiahan ei tietystikään minulle kuulu, ja samaa kamaa sitä on tämäkin läski syönyt vielä pari kuukautta takaperin.
Mutta kun kehoittaa jotakin lukemaan sitten kirjaa, tai katsomaan edes videon, niin ei kenelläkään edelleenkään kiinnosta. Tai no ei voi sanoa ettei kenelläkään, mutta 97,8 % kenelläkään ei kiinnosta. Ei edes sellaisilla kavereilla, joilla jo vähän kihti vaivaa.
Kerranhan me vain eletään, ja kaikkihan me kuollaan, ja nautitaan nyt elämästä kun täällä vielä ollaan!!!
Ote vauva.fi forumilta:
Kysymys: “Onko muilla lihavilla ongelmia tai hankaluuksia wc-käynnin yhteydessä? Noloa myöntää, mutta en meinaa yltää pyyhkimään peppua kun käsi ei yllä ja etupuolella pitää nostella mahaläskit tieltä :(“
Vastaus: “On 🙁 Olen joutunut alkamaan noin vuosi sitten pyyhkiä perseeni isomman hädän jälkeen niin, että kumarrun alaspäin ja pyyhin etukautta. En enää ylety sillä tavalla sivukautta kuten hoikempana pyyhin, käsi ei ylety takapuoleen asti niin kun selkäläskit on tiellä :\”
Nautitaan nyt elämästä kun täällä vielä ollaan?
Kannattaa käydä lukemassa koko tarina vauva.fi siellä oli pitkästi aiheesta.
Näistä paska-aiheista onkin kiva siirtyä seuraavaan ateriaan:
Tuo leipä sotkee tätä ateriakuviota kun se pitää nälkää niin kauan loitolla, että sitten tulee ilta, eikä enää jaksa eikä haluakaan syödä mitään isoa annosta.
Sitten siinä käy tällä lailla kun ei uni kerkeä tullakaan:
Eli kun on jo vielä myöhäisempi, eikä todellakaan viitsi syödä mitään kovin isoa määrää, niin taas ollaan leipää vailla. Kohta ei kädet yllä enää mihinkään. Leipä on niin helppo ottaa kaapista.
Ei tuo leipähomma sovellu nyt tähän touhuun varsinkaan paistamispäivänä, kun ei malta kerran pitää näppejään erossa, tai ei viitsi sitten muuta laittaa lautaselle. Heitän pakkaseen suurimman osan onneksi, ja sitten pidän taukoa leivän tekemisistä.