18.8.2019

Aamupuntari 91 kg 🙂

On se huikeaa tekstiä tuossa Gregerin kirjassa. Siitä tulee oikein paha olo kun sitä lukee, koska kaikillahan meillä on ystäväpiirissä lihansyöjiä, joilla on jotakin sairauksia, ja itsekin kuulun ainakin närästyksen osalta siihen sakkiin, enkä ihmettelisi sitäkään että se vaikuttaa huonoon yleiskuntoonkin aika rajusti tuo lihansyöminen.

Kasvisruokavaliolla tuntuu olevan positiivinen vaikutus ihan kaikkeen mitä elimistössä tapahtuu. Ihan kaikkeen. Mutta siltä kaikelta ikään kuin vain suljetaan silmät, ja halutaan väkisin edelleen roikkua siinä vanhassa ruokavaliossa, jonka on todistettu olevan elimistölle haitaksi. Sehän siinä on oudointa, kun kaikki kuitenkin sisimmässään tietää sen. Ohitusleikkauksen jälkeen silti pihvi pyörii mielessä.

Eikä tästä ole kuin alle kaksi kuukautta niin oli itsekin lihatiskillä. Se on muuten varmaan söpöä kaikkien jo ajat sitten kasvissyöjäksi alkaneiden seurata tämmöistä touhua. Näytän varmasti heidän silmissään taas yhdeltä uudelta semmoiselta pikku koiranpennulta, joka on juuri herännyt maailmaan ja tutkii asunnosta häntä viuhuten joka nurkkaa.

Mutta sitä vouhotusta vaan on vaikia hillitä, siinä vaiheessa kun oikeasti tutkii näitä asioita, ja tajuaa minkälaisen monsterin varjossa on elämänsä elänyt. Vähän kusetettukin olo, vaikka kaikilla on kuitenkin aina ollut mahdollisuus meillä hyväosaisilla täällä itse tutkia ja päättää mitä suuhunsa laittaa. Vai onko kouluruokaloissa?

Suomessa tämmöisiä aamupaloja voi kuitenkin itse alkaa laittamaan missä vaiheessa tahansa elämäänsä:

Käytännössä yhtä helppo ja nopea laittaa kuin sen roiskeläpän lämmitys. Aineksien ostaminen vähän monimutkaisempaa. Mutta kolmen minuutin päästä on kuitenkin kotona tyhjästä luotu tuommoinen eväs syötäväksi, kun ainekset on valmiina.

Poiminta DR Gregerin kirjasta: “Normaaliolosuhteissa kasvisruokavalio alkalisoi munuaisia, kun taas lihaa sisältävä ruokavalio aiheuttaa munuaisille happokuormituksen. Näin on havaittu käyvän myös kasvissyöjille, jotka ovat syöneet prosessoituja lihankorvikkeita, kuten soijanakkeja.”

Siellä Vegån festivaaleilla oli se yksi koju, jossa esiteltiin kaikenlaisia vegaanikinkkua ja vegaanimakkaraa, ja niin edelleen. Ei niitä semmoisia tarvita, korvikkeita.

Tänään pitää tutkia tuon soijarouheenkin salat, koska sillähän korvataan tavallaan jauheliha. Olen toistaiseksi sitä vielä käyttänyt, vaikka sen itse soijarouheen valmistaminen onkin melkoista kikkailua. Siitä voi käydä lukemassa vaikka Wikipediasta, että miten soijarouhe valmistetaan. Jotenkin semmoinen olo ainakin nyt, että se jää ostoslistoilta pois. Jää nähtäväksi.

Lihan syöminen napsauttaa munuaiset toimimaan täysillä, niin kuin Suomalainen mopo joka alamäkeen yrittää päästä mahdollisimman kovaa, mutta rajoitin ottaa vastaan. Mopo ei välttämättä ole siitä moksiskaan, mutta munuaisille se on jatkuva rasite, ateria aterian perään.

Kasvisruokavalio on huomattavasti kevyempi taakka munuaisille(kin).

No joo, kaikkihan on jo tuossa kirjassa kerrottu paremmin, jokaisesta yleisimmästä sairaudesta, että mikä tapahtuu miksi ja miten, tieteellisellä tasolla, mutta sieltä on kiva poimia tähän tuommoisia pieniä juttuja aina väliin. Tai ei se oikeastaan ole edes kivaa, vaan surullista.

Päivällistä:

Taas vähän salaattiin meni tuota syntistä karamellimäistä balsamicokastiketta. Se sitruuna tekee siitä vain muuten liian tylyä.

Kauppareissun aika. Mustikat loppuivat aamupuurosta.

Mutta eihän sitä koskaan osta pelkästään sitten yhtä tuotetta kun kaupassa käy. Mustikat ei ole kuvassa taaskaan kun hoppu lyödä ne pakkaseen.

Pientä paniikkia aiheuttaa tuo kirja siinäkin mielessä, että kun siellä luetellaan kaikkia terveellisiä ruokia ja ainesosia, niin sitten kun ei aina vaan ole varaa ostaa ja pitää kaikkia niitä jääkaapissa ja pakkasessa. Pitää silti tehdä parhaansa.

Iltapalat:

Jytkistä.