Aamupuntari 78,6 kg 🙂
Jaahas, se on taas tilastojen aika. Aamupuntari unohtui eilen, eli pakko ottaa nyt sitten laskutoimitus tämän päivän mukaan, muttei kai se meillä nyt niin tarkkaa ole, eihän?
Joulukuun tilastot:
- Painonpudotus 2,8 kg
- Kauppareissuja 13 kpl (yks jäi kuvaamatta)
Näköjään suunta on edelleen sama eli alaspäin. Millon se lie pysähtyy.
En sitten tiedä, kun jossakin kohtaa sitä veikkailtiin, että kyllähän sen painonputoamisen pitäisi pysähtyä siinä kohtaa, kun energian saanti ja kulutus kohtaavat toisensa. Mutta toistaiseksi sitä on vaan hankala vielä sanoa milloin se tapahtuu, kun on tuota rasvaa vielä varastossa poltettavana.
Eli ehkä tässä saa periaatteessa liian vähän energiaa loppujen lopuksi, kun paino kerran koko ajan putoaa, ja sitten pitäisi papua vetää vielä paljon enemmän, kun se ylimääräinen rasva on kokonaan polteltu pois. Mutta eiköhän se keho kerro sitten siitä nälästä, nyt kun se saa toimiakin huomattavasti luonnollisemmin oikealla ravinnolla, että nyt on sitten taas nälkä ja syöhän lisää.
En sitten tiedä sitäkään, että kuinka helvetin paljon tässä sitten voi enempää edes syödä, kun annokset on kuitenkin nyt jo monesti katettu siten, että niin paljon kuin lautaselle sopii, ja leivät ja salaatitkin vielä mukaan. Pitää varmaan sitten syödä tiheämmin, sitten kun se ylimääräinen rasva on palanut pois. Aika näyttää.
Laardia kuitenkin on vielä mahan ympärillä, vaikka tässä pitääkin lähteä se perkeleen vyö kohta jostakin hakemaan, kun entisellä ei pysy kohta enää housut kunnolla jalassa. Muutenkin alkaa olla varmaan aika huvittava näky aivan liian isoissa farkuissa tuolla paahtaa menemään, mutta mitä sitä vieläkään ostelemaan uusia vaatteita, kun tietää että paino edelleen putoamaan päin.
Mennään sitten kesällä kirpputorille. Sieltä varmaan löytyy nyt aivan tuliteriä ja sopivia farkkuja isot valikoimat kaikilta niiltä, jotka jatkaa sillä perinteisellä ruokavaliolla menoaan sinne toiseen päähän vyötä. Ainakin nettikirppiksellä silloin 100 kg painoisena kun etsiskelin niitä xxxxxxl farkkuja, niin niitä oli myytävänä varmaan 2 kappaletta, kun taas pienempiä kokoja kaikenlaisia oli myynnissä 250 kpl. Eikä se tarkoittanut todellakaan sitä, että meitä läskejä olisi ollut niin paljon vähemmän, päinvastoin, niitä farkkuja on vain käytössä enemmän 😀
Omat vanhat paljon pienemmät farkkuni kerkesin tietenkin juuri myydä viime keväänä pois varastosta lojumasta, kun arvelin ettei tässä enää ikinä mikään niistä entisistä sovi jalkaan.
Taas oli niin nälkä että jäi kuva ottamatta, mutta onhan näitä puurokuvia jemmassa. Tarkoitus vain ottaa se aamupalan kuva aina joka kerta siitäkin huolimatta, että ateria on täysin sama. Sekin vähän kuuluu tähän juttuun, ja tuossa Dr. Esselstynin kirjassa mainitaankin, ettei se ole ollenkaan huono juttu, enkä tosiaankaan ole ainoa joka syö joka päivä melkein saman aamupalan. Ainakin se yksinkertaistaa elämää, kun ei ikinä aamuaan tarvitse aloittaa pähkäilemällä että mitä syö, mutta on siitä muitakin etuja.
Sitten käydään kaupassa heti uuden vuoden kunniaksi:
Puuroa piti ostaa. Vaihtelen kaurahiutaleiden ja neljän viljan puuron välillä tällä hetkellä tuon aamupalan kanssa.
Bataateissa alkoi jokin sesonki oli tullut iso läjä S-Markettiin ja kilohinta tipahtanut. Yritin ostaa mahdollisimman pientä sieltä, mutta aika julmettu oli silti tuokin. Muut oli sitten vielä isompia.
Ja sen jälkeen nuudelit tulille kaikkien kaappiin jääneiden vihannesjämien kanssa.
Veden kanssa kasariin kiehumaan. Ensin kaikki muu ja lopuksi nuudelit ja pavut.
Mausteena: 1 rkl soijakastiketta, valkosipulijauhetta, korianteria, oregaanoa ja vähän chiliä.
Hyvää on, eikä tarvitse enää muuta kuin haarukan.
Vähän turhan paljon tuli tehtyä. Tämä nuudelihärdelli ei ole parhaimmillaan enää jääkaapin jälkeen, eikä varsinkaan kahden päivän jälkeen. Eli sitä nyt vedellään tuoreeltaan sitten maha singille.
Kahvit ja Strugglen pullaa
Joutaa nukkumaan.