Aamupuntari 88 kg 😐
Iso omena aamupalalla on kyllä jotenkin karseaa. Tai no se on ehkä väärä sana, mutta tuntui ettei se lopu ikinä. Mieluummin omenaa sitten myöhemmin päivällä. Nektariini/Appelsiini setti on paras aamuun.
Dr Gregeriltä on tulossa sen niminen kirja kuin “How Not To Diet”. Luin esittelystä vähän mitä kaikkea siinä kirjassa kerrotaan, ja vaikutti mielenkiintoiselta. Siitä varmasti saa kauhean paljon tietoa, kun joutuu tinkaamaan jonkun karppaajan kanssa asioista ja niiden terveellisyyksistä. En vielä tiedä kovin tarkkaan sen kirjan sisältöä, mutta ilmeisesti laihdutusjuttuja tutkitaan. Eri ruoka-aineita mitkä aiheuttaa mitäkin. Tiedettä.
Joka tapauksessa havahduin pari päivää sitten mietiskelemään, että mikä oikeastaan on turvallinen vauhti laihduttaa? Pikaisella netin pyöräytyksellä puhutaan monessa paikassa että se olisi n.0,5-1 kg viikossa. Eli semmoisia laihdu 10 kiloa viikossa dieettejä ei kannata kuunnella. Ei ne ole terveellisiä. Mutta harvemmin kuulee tuotakaan missään mainittavan, että älä laihdu enempää kuin 1 kg viikossa korkeintaan. Täällä ainakin on ollut aina se käsitys, että laihdutuksessa on kyseessä kilpailu, ja se kuka pystyy eniten mahollisimman vitun heti, niin se pääsee otsikoihin.
Alussa paino putoaa tähän elämäntapaan siirtyessä nopeammin, koska se ylimääräinen neste poistuu kehosta, mutta viimekuussa lähti kuitenkin enää se 3,5 kg, joten se on varmasti ihan hyvä tahti, ja sama tahti näyttää jatkuvan ainakin toistaiseksi. En edes halua pudottaa painoa tämän nopeammin, välissä hirvittää nyt jo tämäkin vauhti.
Mutta tämä tuntuu hyvältä. Se paino putoaa ihan itsestään, tunkemalla vain suuhun oikeaa ruokaa. Ei väsytä sen enempää kuin ennenkään, ja saa vetää aina pötsin täyteen. Vähän alkaa jo ollakin keveämpi olo, vaikka vielä on läskiä mukana.
Oletetaan, tämä on iso oletus joka varmasti saa paljon kritiikkiä, mutta oletetaan kuitenkin, että kaikki länsimaalaiset ovat ihmisiä. Sitä kun niin tykätään sanoa, että “nii ja ihimisekki on nii erilaisia ja aineevaihuntaki…”. Mutta oletetaan tällä kertaa kuitenkin, että kaikki länsimaalaisella ruokavaliolla olevat ihmiset ovat geneettisesti samaa sukua keskenään.
Kun syö oikeaa ruokaa, niin elimistö korjaa kyllä itsensä, myös ilman että rehkii punttisalilla. Rasvaa alkaa poistumaan elimistöstä voirasia kerrallaan, pikkuhiljaa. Mutta sille elimistölle ei vain yksinkertaisesti anneta sitä mahdollisuutta korjailla itseään, tällä nykyisellä meiningillä.
He, jotka jaksavat rehkiä salilla ja/tai tekevät raskasta fyysistä työtä, ovat onnellisia kun polttavat ylimääräiset rasvansa sitä kautta, eivätkä välttämättä sitten liho, vaikka suonet varmasti odottaa jo sydäriä yhtälailla kaikilla. Mutta loput väestöstä vain paisuu paisumistaan, kun ei se suuhun laitettu moska anna elimistölle mitään mahdollisuutta päästä laihtumaan. Heti kun lopettaa kuntosalijäsenyyden, niin suunta on puntarissa ylöspäin.
Ihmisen keho pitää itsensä kunnossa melko tehokkaasti, mutta se tarvitsee siihen apua. Ei kannata heitellä rullakebabeja rattaisiin.
En usko että ihmislajit on ennen muinoin “työpäivänsä” päätteeksi alkaneet huvikseen nostella kivenlohkareita, siirtäen niitä ylös alas ja paikasta toiseen, ja punttaamaan koko päiväksi. Tai sitten lähteneet tunniksi ihan muuten vain kahden kepin kanssa kävelemään puunympärille. Ei ainakaan sen takia, että muuten tulee ylipainoa.
Mikäli ruoankeräilymatkalla olisi ennen muinoin löytynyt pusikon alta pakastepitsa, mättään juurelta 2-pack 1,5 litran coca-cola pulloja ja puussa kasvaisi Big Mac hedelmiä, niin se keräilyyn käytetty työ ei välttämättä olisi enää riittänytkään vain jolkutella siellä metsässä pusikosta toiseen, jotta pitäisi painonsa kurissa, vaikka olisi ruokansa hakenut kauempaakin.
Sitä vissiin yritän tässä selittää, että vaikka liikunta onkin todella tärkeää ja pitää elimistön paremmassa kasassa, niin kyllä se ruokavalio on se joka lopulta määrää onko ylipainoa vai ei. Sen eteen ei pitäisi joutua rehkimään ihan täysillä, että pysyy normaaleissa mitoissa. Turha siis syyllistää toimistotyötään, ja sitä ettei kerkeä kuntoilemaan, että sen takia ei nyt sitten taivu enää kenkä jalkaan.
Painonpudotuksessa ei silti pitäisi oikeastaan mennä hirmu pitkään, jos vaikka 3 kg kuukaudessa se paino putoaa itsestään. Kymmenessä kuukaudessahan on jo 30 kg pudotettu. Se on alle vuosi! Laskin jossakin vaiheessa sen päivittäisen keskiarvon painonpudotuksesta tuon elokuun osalta, eli 3,5 kg kuukaudessa oli noin 116 grammaa päivässä. Se tarkoittaa että joka päivä n. 1/4 rasiaa margariinia häviää kehosta. Minusta se on edelleen hurja määrä ja tahti :D. Se on myöskin hurja määrä mikä läjä sitä margariinia on vieläkin matkassa, muttei tässä vielä ollakaan 10 kuukauden kohdalla.
Jossakin vaiheessa varmaan se ylimääräisen rasvan poistuminen kohtaa kulutuksen rajan, ja sitä pitää sitten selvitellä siinä kohtaa tarkemmin, että ainakin saa tarpeeksi ravintoa elimistöönsä. Ettei käy niin että alkaa olla liian laiha tai lihakset surkastuu(entisestään). Sekään ei tarkoita että sen jälkeen voi olla pitsaperjantai kokiksella, vaan että sitä terveellistä ruokaa pitää sitten syödä enemmän. Voi myöskin käydä niin, että painonpudotus jossain kohtaa hidastuu tai pysähtyy kokonaan jo aiemmin, ja joutuukin sitten tekemään lisäksi vähän liikunnallista työtä, jotta saa loputkin läskit pois. Aika näyttää, mutta nyt ollaan vielä sitä mieltä että kyllä se ruokavalio sen ylipainon ratkaisee.
Nyt kun tuota vararavintoa on vielä matkassa, niin on vaikea sanoa tuleeko syötyä tarpeeksi. Pakko vain luottaa omaan olotilaansa, jos hyvältä tuntuu eikä heikota, paska huilaa ja kynnet ei halkeile, niin jatketaan näin.
Se kyllä ihmetyttää, kun mietin entistä ruokavalioani, johon esimerkiksi yhden kokonaisen päivän aterioihin saattoi kuulua vain se pelkkä pyttipannu ja tietenkin maitoa. Eli ei vihanneksia, ei marjoja, ei hedelmiä eikä viljaa. Niin siitä ruokavaliosta ei olla silleen kovinkaan huolissaan – “söin mie eilen pyttipannua”, no mitäs sitten sehän on normaalia? Mutta heti kun jossakin artikkelissa puhutaan kasvisruokavaliosta, niin sitä lähestytään kaikenlaisilla uhkakuvilla. Saako kasvisruoasta tarpeeksi jotakin? Jotakin on pahaa on heti käymässä kun kasvisruokavaliolle aletaan.
Vihannekset, hedelmät, marjat ja viljat + vesi – vs – Pyttipannu, eli rasvassa paistetut perunat, HK-sininen lenkki, sipuli, kananmuna + maito(ja ketsuppi/sinappi). Ja vain tuosta ensimmäisestä herää kaikenlaisia kysymyksiä, että no onko se varmasti terveellistä? Saako tarpeeksi proteiinia? Muistakaa sitten jos kasvisruokavaliolle alkaa, niin…!!!! Pitää aina muistaa olla jostakin huolissaan, kun alkaa kasvisruokavaliolle. Tosi kummallista kyllä vai eikö? Heti nousee huoli, että saa nyt nähdä miten käy? Eksie kallaakaan syö? Mutta pyttipannuista ja grillikanoista ei tarvitse olla hädissään yhtään. Normaalia kotiruokaa.
Se sama uskomaton huoli oli myös itselläni. Siitä huomaa miten hyvin on aivot jo pestynä. Ihan oikeasti luulee että jotakin pahaa käy :D. Toistaiseksi kuitenkin kaikki hyvin. Elimistö ei ole saanut shokkia siitä hyvästä, että on alkanut saamaan kuitua ja vitamiinia 8000x määrän entiseen verrattuna.
Kahvit tähän väliin:
Tänään syödäänkin kuin kuninkaat:
Nyt vähän lipsahti keltaisen valon ruokapuolelle kun tein valkoisia jasmiini riisejä. Nyt en ole edes täysin varma miksi ostin edes kaupasta niitä, jonkinlainen aivopieru pääsi siinä kohtaa, mutta toistaiseksi aika harvoin riisiä tulee syötyä, ja se tumma riisi on niin vastenmielistä jos sitä ei syö loppuun tuoreeltaan. Jääkaapin jälkeen se on semmoista ihme murua. Ei valkoinen riisikään kyllä hyvältä maistu jääkaapin jälkeen, mutta kuitenkin vähän paremmalta. Menköön nyt tuo säkki sitten valkoista riisiä. Ei jaksa 😀
Aika paljon tuli syötyä tänään. Alkaa varmaan lähenteleen semmosia suosituksia, mikäli olisi nuo keksit vaihtanut hedelmälautaseen. Ei tämän enempää kyllä voi syödä päivässä, tämä keittokin piti ottaa melkein väkisin, alunperin olisin halunnut vain syödä kaksi sämpylän puolikasta. Mutta oli annos valmiina lautasella niin oli helppo lämmitellä.
Toistaiseksi tyytyväinen 33™ meininkiin. Oli tosi mukava päivä ruoan suhteen, ja ihan kirkkaasti huomiselle saa saman menun rakennettua. 2 päivää samoja ruokia peräkkäin, ei tunnu pahalta, koska kuitenkin joka ateria päivässä on sitten eri. Menee se kolmaskin päivä helposti, mutta sitten on varmaan jo sitä mieltä että riittää näitä ruokia.
Tässä yritän mietiskellä ja kehitellä voisiko sitä 3 tunnin kokkausurakkaa jotenkin keventää. Nyt kun tänään, eikä ehkä huomennakaan tarvitse vielä ruokaa laittaa, niin ehkä silti kannattaisi valmistua jo tulevaan ruoanlaittoon kaivamalla uudet reseptit valmiiksi, ja esimerkiksi käydä kaupassa jo tänään tai huomenna hakemassa jo ainekset valmiiksi, ettei kokkauspäivänä tarvitse ensin sitä tehdä, koska se on heti koko päivä muuten taas keittiöhommaa.